Kriisityöntekijä: Ihminen selviää mitä hirveimmistä asioista

Jokainen suuren kriisin kokenut kulkee läpi samankaltaiset vaiheet.

Äkillinen menetys lamauttaa ensiksi ihmisen toimintakyvyn. Vaikka surun aiheuttajat ovat erilaisia, kaikki trauman kokeneet menevät tapahtumahetkellä sokkiin.

– Muutamien päivien jälkeen tilanne alkaa valjeta. Sitä seuraa yleensä vaikein vaihe: ihminen tuntee niin suunnatonta tuskaa ja ahdistusta, että hän ei pysty tekemään yhtään mitään. Mieli luisuu kaaokseen, kertoo kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen SOS-kriisikeskuksesta.

Liimatainen kohtaa valtavia menetyksiä kokeneita ihmisiä työssään päivittäin. Hän tietää, että vankka tukiverkosto on elintärkeä, jotta surun kokenut pysyy järjissään.

– Ihminen ei pysty siinä tilassa edes täyttämään perustarpeitaan. Pakko olisi kuitenkin pystyä nukkumaan, edes sitten lääkkeiden avulla. Läheisten täytyy pitää huolta ja vaikka syöttää välillä sitä ruokaa.

Kun pahimmat epätoivon hetket iskevät päälle, jokainen tarvitsee myös jonkun, jonka kanssa itkeä tai huutaa.

Pahimmin järkyttyneet saattavat vajota niin syvälle epätoivoon, että he alkavat suunnitella oman elämänsä päättämistä. Silloin läheisten täytyy huomata tilanne ja toimittaa itselleen vaaraksi oleva joksikin aikaan hoitoon turvaan.

Vaikka toipuminen on rankkaa, Liimatainen on nähnyt, miten ihmiset selviävät mitä hirveimmistä asioista.

– Se vie aikaa, mutta jopa koko perheensä menettänyt pystyy rakentamaan itsensä pala palalta uuteen uskoon. Jossain vaiheessa hän alkaa uskoa, että hänellä on tulevaisuus ja syitä iloita.

Vaikka monesta surua läpikäyvän läheisestä tuntuu, ettei tärkeän ihmisen tuskaa voi helpottaa, Liimataisen mukaan pelkkä läsnäolo on usein tarpeeksi.

– Kunhan kertoo toiselle, että välittää ja että on tarvittaessa valmis kuuntelemaan ja auttamaan, se vie jo pitkälle.

Lue myös:

    Uusimmat