Mainos

Kreikassa puolustusvoimat valmistautuu Turkin uhkaan

Kreikan ja Turkin välit ovat olleet jäätävät aina vuoden 1974 Kyproksen maihinnoususta lähtien. Tuolloin Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan ja perusti sinne turkkilaisen tasavallan, joka hallinnoi aluetta edelleen. Ainoastaan Turkki on tunnustanut hallinnon.

Kylmät suhteet vaikuttavat maiden asevarustelukierteeseen, kertoo maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula.

– Kyllä Turkin ja Kreikan väleillä on osansa. Kreikka on jälleen varuillaan, sillä Turkki on alkanut hakea uutta roolia itäisellä Välimerellä. Egyptin kanssa on aloitettu entistä tiiviimpi yhteistyö ja Israelin kanssa Turkki on ajautunut tänä vuonna suuriin riitoihin.

– Turkin ulkopolitiikassa on viime vuosien aikana tapahtunut selviä muutoksia. Muutama vuosi sitten maa oli vielä kovasti tyrkyllä EU:hun. Ilmeisesti Ankarassa on nyt tehty johtopäätös, että ovet unioniin eivät ole auki ja politiikkaa on muutettu vastaavasti.

– Turkilla ja Kreikalla on myös selvittämättömiä rajakiistoja Egeanmerellä. Niidenkin takia maiden välit ovat pari kertaa olleet hyvin tulehtuneet.

Syyskuun puolivälissä Turkki älähti kovin sanoin Kyproksen aikeista porata öljyä Turkin merirajan läheisyydessä. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen, että Kreikassa halutaan pitää puolustusrahoitus korkealla tasolla.

Koivulan mielestä aseelliseen konfliktin riski on silti pieni.

– En usko, että pyssyjä ruvetaan käyttelemään. Kummatkin ovat Nato-maita. EU:lta ja Natolta tulisi konfliktiin niin voimakas kannanotto, että aseidenkalistelu loppuisi todennäköisesti siihen.

Entä sotilasjuntan mahdollisuus?

Avokätisesti rahoitettu armeija voisi teoriassa pitää myös kansan herran otteessa, jos sille olisi tarvetta. Sotilasjuntta on Kreikassa, kuten myös Espanjanssa ja Portugalissa, suhteellisen viimeaikainen kokemus. Kreikassa juntta kaatui vuonna 1974.

– Kyllä sotilasjuntta Kreikassa siinä suhteessa tuoreessa muistissa on. Toisaalta yllättävän monella eurooppalaisella maalla on lähihistoriassa ollut vakavaa sisäpoliittista tutinaa.

Talouskriisi, lama, säästöt ja vuosien mittainen kurimus herättävät kreikkalaisissa toki rutinaa ja aiheuttavat mellakoita. Nykyisen hallituksen selviäminen on hyvin epävarmaa. Siltikin sotilaiden palaaminen valtaan on erittäin epätodennäköistä.

– Kyllä tilanteen pitää aika kammottavaksi mennä, että asevoimat ryhtyvät poliittiseksi toimijaksi.

– Jos näin kuitenkin kävisi, järjestelmä tuskin eläisi pitkään. Naton ja EU-jäsenyyden kautta Kreikka on niin tiukasti sidoksissa instituutioihin, jotka eivät hyväksy missään olosuhteissa vallankaappausta, että ei siitä tulisi mitään. Se olisi vastoin kaikkia EU:n periaatteita.

Sotilasjuntan paluuta valtaan heikentää merkittävästi myös se, ettei nykyisessä kriisissä ole mitään, mikä ajaisi ihmiset sellaista kannattamaan.

– Ei ole nähtävissä, miten asevoimat ratkaisisivat nykyongelmia yhtään sen paremmin kuin muut. Kriisin luonne on niin erilainen kuin silloin, kun armeija viimeksi otti vallan.

– Talouskriisin on nykytilanteessa vaikea nähdä johtavan eversti- tai kenraalijuntan valtaantuloon missään päin maailmaa. Ei ole selkeästi osoitettavaa valtionvihollista, jonka syyksi asia voitaisiin laittaa tai voimaa, joka juonittelisi valtion rakenteiden kumoamiseksi.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.