Kouluväkivalta: Koulun aikuiset kiusaavat lapsia yhtä usein kuin lapset kiusaavat toisiaan – "Systeemi on totaalisesti epäonnistunut"

Jos Suomi haluaa toimintakykyisiä aikuisia, nyt on panostettava nuoriin, vaatii lapsiasiavaltuutettu 2:11
Jos Suomi haluaa toimintakykyisiä aikuisia, nyt on panostettava nuoriin, vaatii lapsiasiavaltuutettu.

Suomessa on epäonnistuttu pahoin kouluväkivallan kitkemisessä, kertoo lapsiasiavaltuutettu MTV Uutisille. Erityisen hälyttävänä hän pitää sitä kaltoinkohtelun yleisyyttä, jota opettajat tai muut koulun aikuiset harjoittavat lapsia kohtaan viikottain.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan koulujen ilmapiiristä. Kouluterveyskyselystä selviää muun muassa, että 6–8 prosenttia lapsista kokee viikottain aikuisen harjoittamaa kiusaamista. 

– Se on huikea määrä. Se on yhtä yleistä kuin lasten taholta tuleva kiusaaminen.

Tilanteeseen pitää puuttua, vaatii valtuutettu.

– Tähän tematiikkaan meillä ei ole tällä hetkellä mitään suunnitelmaa, että miten tähän puututaan.

"Jos kiusaaja on aikuinen, kertominen on vielä vaikeampaa"

Pekkarinen kertoo, että vain puolet oppilaista ylipäätänsä kertoo koulussa tapahtuneesta aikuiselle ja heistä kolmannes kokee, että kertomisen jälkeen kiusaaminen ei ole vähentynyt tai se on jopa lisääntynyt.

– Ja voi kuvitella, että jos kiusaaja ja väkivallan tekijä on aikuinen, niin se kertominen on vielä vaikeampaa, koska lähellä ei välttämättä ole luotettavia aikuisia, joiden arviointikykyyn voi luottaa.

"Tämä heikentää todella paljon lapsen luottamusta aikuisten toimintakykyyn"

Mistä se, kertoo, että lapsi ei saa apua hätäänsä?

– Jos lapsi kertoo häneen kohdistuvasta häirinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta, niin sen pitäisi loppua välittömästi. Toimenpiteiden pitäisi olla sellaisia, että se saadaan loppumaan. Jos kolmanneksella tilanne kuitenkin pahenee tai pysyy samana, se kertoo kyllä meidän systeemin totaalisesta epäonnistumisesta sen ilmiön kitkemisessä, Pekkarinen toteaa. 

– Tämä myös uusintaa väkivallan kokemusta, se uusintaa torjutuksi tulemisen kokemusta ja tämä myös heikentää todella paljon lapsen luottamusta aikuisten toimintakykyyn.

"Jos opettaja on uupunut, niin herkkyys vastata lasten tarpeisiin ei ole niin hyvä"

Pekkarinen nostaa esiin koulujen kiireen ja opettajien riittämättömyyden kokemukset. 

– Jos opettaja on uupunut tai väsynyt, niin herkkyys vastata lasten tarpeisiin ei ole niin hyvä ja ärtymystä tulee osoitettua enemmän. Tiedetään muiden alojen tutkimuksista, että kun työntekijät kuormittuu, heidän sensitiivisyytensä vähenee ja he kohtelevat asiakkaitaan tai potilaitaan kovakouraisemmin. Tässä voi olla kyse myös siitä. Mutta koska ilmiötä on tutkittu niin vähän, niin tämä vaatisi lisää selvittämistä.

Pekkarinen huomauttaa, että "kiusaaminen on toistuvaa pitkäkestoista yhteen oppilaaseen kohdistuvaa tarkoituksellista väkivaltaa".

– Ongelma kouluissa on se, että on paljon määräaikaista henkilökuntaa ja henkilökuntaa, jolla ei ole välttämättä pätevyyttä alalle. Pitäisi selvittää esimerkiksi opettajarekisterin avulla, mikä se koulujen henkilöstön pätevyys on.

"Kouluissa on aika kiire"

Valtuutettu puhuu myös koulujen arjen kiireestä. Onko se liiallista?

– On siellä aika kiire. Opetussuunnitelmat ovat hyvin täynnä ja sinne halutaan kokoajan lisää täytettä. Tietyt poliitikot ovat esittäneet, että meidän pitäisi lisätä opetustunteja. Opettajat ovat ilmaisseet, että opetussuunnitelma on tosi tiukka. Varsinkin yläkoulussa paine kasvaa. Siirtymä alakoulusta yläkouluun on aika raju fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti, lisäksi pitäisi oppia ja olla tosi etevä. Välillä mietin, onko se liian iso prässi nuorille. 

Juhlapuheista tekoihin

Lapsiasiavaltuutettu kertoo MTV Uutisten haastattelussa myös muista lukuisista ongelmista lasten oikeuksien toteutumisessa ja niistä voit lukea uutissivustoltamme.

Pekkarisen viesti on se, että lasten oikeuksien ei pitäisi jäädä juhlapuheiden varaan.

– Vähenevät ikäluokat pitäisi saada mahdollisimman terveinä kasvamaan aikuisuuteen. Tämä tiedostetaan ajatuksen ja juhlapuheiden tasolla, mutta teot saattavat olla aika erilaisia, toteaa Pekkarinen.

Juttua muokattu 10.12.2022 kello 9.31: Täsmennetty ilmaisua kiusaamista kokevien lasten määrästä. 

Lue myös:

    Uusimmat