Koulutuksen kehittämisohjelmalle sinetti hallituksessa

Esikoululaisia

Myös yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen määritellään kansallisesti keskeiseksi tavoitteeksi, joten pieniä suomalaisia koetetaan kasvattaa ja kouluttaa huomisen yrittäjiksi. Sekin selviää, mitä yleissivistys vuosituhannen vaihteen Suomessa oikein merkitsee.
-Yleissivistykseen kuuluvat niin tiedolliset valmiudet kuin eettinen ja esteettinen herkkyys, kehittynyt tunne-elämä, työnteossa tarpeelliset perustaidot sekä havainnoimisen ja kommunikoinnin taidot sekä taidot toimia yhteiskunnan jäseninä, kertoo suunnitelma.

Jotta tulevaisuuden suomalaiset vastaisivat tietoajan odotuksia, syrjäytymistä vastaan halutaan taistella pontevasti. Ongelmakohdaksi mainitaan muun muassa peruskoulun päättövaihe, jonka jälkeen liian monen nuoren opintointo lopahtaa. Myös aikuisten osaaminen yritetään nostaa muuttuneen työelämän vaatimusten tasolle.

Kaavailtu amk-jatkotutkinto supistuu

Suunnitelman konkreettisista tavoitteista ehdittiin valmisteluvaiheessa vääntää kättä moneen otteeseen. Nyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kilpa tutkimusmahdollisuuksista on ratkaistu lupaamalla valtion budjettirahaa ammattikorkeakoulujen tutkimusedellytyksiin eli esimerkiksi laitteisiin sekä tutkimusasiamiehen palkkaamiseen. Itse tutkimus- ja kehitystoimintaa varten uuden korkeakoulusektorin on kuitenkin löydettävä rahoitus ulkopuolelta eli esimerkiksi alueellisista yrityksistä.

Kiisteltyjä amk-jatkotutkintoja puolestaan ryhdytään suunnittelemaan vain niille aloille, joissa työelämän arvioidaan niitä kaipaavan. Tutkintojen laajuudeksi on tulossa 40-60 opintoviikkoa aiemmin kaavaillun 60-80 opintoviikon sijasta. Tämä merkinnee opetusministeriön runsas vuosi sitten aloittaman kehittämishankkeen valmistelemista uudelleen. Useat ammattikorkeakulut ehtivät viime tammikuussa ilmoittautua halukkaiksi jatkotutkintojen kehittäjiksi, mutta kehittämissuunnitelman viipyessä hanke on ollut jäissä.

Yliopistopiireissä ehdittiin syksyn mittaan huolestua myös akateemisen tutkintojärjestelmän liiasta "eurooppalaistamisesta", vaikka opetusministeri Maija Rask on vakuuttanut huolen turhaksi. Kehittämissuunnitelma lupaa kyllä vahvistaa alemman korkeakoulututkinnon asemaa, mutta uudet opiskelijat saavat jatkossakin opiskeluoikeutensa koko maisterintutkintoa, ei alempaa tutkintoa varten. Muista maista tuttuja maisteriohjelmia aiotaan lisätä.

Ylioppilastutkinnon uudistus viipyy yhä

Kuullun ymmärtämistä

Kehittämissuunnitelman viimeiset kiistakohdat eli ylioppilastutkinnon ja erityislukioiden kohtalo ratkaistiin viime tingassa eli sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä joulukuun alussa. Ylioppilastutkinnon uudistaminen mahdollisesti nykyistä valinnaisemmaksi päätettiin siirtää erillisen työryhmän pohdittavaksi, ja erityislukiot päätettiin säilyttää nykyisellään. Näin vanhan valtionosuusjärjestelmän aikana perustetut erityislukiot eli esimerkiksi urheilu- ja musiikkilukiot säilyttävät lisärahoituksensa, mutta mahdolliset uudet erityslukiot eivät lisärahaa saa. Erityislukioiden määrä aiotaan säilyttää suunnilleen nykyisellään. Opetusministeriössä oli kaavailtu, että kaikki lukiot olisivat saaneet hieman nykyistä enemmän liikkumavaraa opetuksensa painottamisesta, ja että erityislupajärjestelmästä olisi luovuttu kokonaan.

Kehittämissuunnitelman valmisteluvaiheessa ehdittiin kiistellä myös siitä, hämärtävätkö joustavat opintomahdollisuudet liikaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rajaa. Lopullisessa suunnitelmassa korostetaankin oppilaitosten erillisyyttä, vaikka oppilaiden mahdollisuutta ammatti- ja lukio-opintojen yksilölliseen yhdistelemiseen luvataan kehitää. Myös tähän liittyvää ns. nuorisoasteen kokeilua luvataan jatkaa.
(STT)