Kouluterveydenhuollon saatava työkaluja psykoosin tunnistamiseen

Tutkimuksen seuranta-aikana naiset hakeutuvat miehiä useammin psykiatriseen avohoitoon. Hoitoon hakeutuminen viivästyi usein, koska omaa ongelmaa ei pidetty vakavana ja sen arveltiin menevän ohi itsestään

Psykoosia ei tuoreen tutkimuksen mukaan tunnisteta riittävästi perusterveydenhuollossa. Monet potilaat käyvät usein melko pitkään ja ahkeraan terveyskeskuksissa ennen kuin psykoosiriski tunnistetaan. Viivästynyt hoito heikentää hoidon tuloksia.

Professori Raimo K. R. Salokankaan mielestä psykoosien varhaista tunnistamista on kehitettävä. Etenkin kouluterveydenhuoltoon on saatava työkaluja psykoosiriskin tunnistamiseen.

Tutkimuksen seuranta-aikana naiset hakeutuvat miehiä useammin psykiatriseen avohoitoon. Hoitoon hakeutuminen viivästyi usein, koska omaa ongelmaa ei pidetty vakavana ja sen arveltiin menevän ohi itsestään.

Salokangas on vakuuttunut siitä, että varhain aloitettu hoito parantaisi selvästi psykoosipotilaan ennustetta. Joskus riskin tunnistaminen ajoissa voisi jopa estää psykoosin puhkeamisen. Psykoosin hoitokeinot ovat viime vuosina kehittyneet, mutta hoidon tulokset eivät ole Salokankaan mielestä vielä parhaat mahdolliset. Hän pistää tämän viivästyneen hoitoon hakeutumisen tiliin.

Turun yliopistossa tehty Kelan ja EU:n rahoittama tutkimus selvitti psykoosiriskissä olevien potilaiden hoidon vaiheita sekä sairastumista ennakoivia tekijöitä. Psykoosiriskissä olleilla potilailla oli ollut rasittavia elämänmuutoksia tai traumaattisia lapsuudenkokemuksia useammin kuin vertailuryhmässä. Seuranta-aikana 11 prosenttia riskipotilaista sairastui psykoosiin.

Psykoosissa potilaan todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt ja hänellä esiintyy esimerkiksi harhaluuloisuutta, aistiharhoja, hajanaista puhetta tai hajanaista käytöstä. Psykooseja ovat muun muassa skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, psykoottinen masennus tai mania.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat