Koulusäästöillä ei vaikutusta yo-menestykseen

Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa valmistunut tutkimus osoittaa, että yo-arvosanoja voi hyvinkin ennustaa peruskoulun päättötodistuksen ja vanhempien koulutustason mukaan, mutta ei kunnan koulutusmenojen perusteella.
Ainoastaan lyhyen vieraan kielen kokeisiin osallistuttiin enemmän ja niissä menestyttiin paremmin kunnissa, joissa kouluja rahoitettiin enemmän. Koulurahoituksella ei havaittu olevan vaikutusta myöskään huonompia arvosanoja saaneiden lukiolaisten saavuttamiin tuloksiin.
Oppilaiden työssäkäynti lukukausien aikana puolestaan näytti heikentävän heidän menestystään ylioppilaskirjoituksissa, kun taas koulun koolla tai seudun yleisellä työttömyystilanteella ei ollut tulokseen vaikutusta. Poikien pakollisten tutkintoarvosanojen keskiarvo oli hieman tyttöjen arvosanoja korkeampi.

Työttömyys ei innosta opiskelemaan

Roope Uusitalon, Iida Häkkisen ja Tanja Kirjavaisen tutkimus koskee vuosia 1990-98, jolloin lama söi koulurahoitusta rajusti. Oppilasta kohden laskettuna varat vähenivät vuodesta 1990 vuoteen 1994 kolmanneksen. Vertailussa käytettiin 444 lukion, 276 kunnan ja 89000 oppilaan tilastotietoja.
Tutkijat huomauttavat, etteivät tulokset välttämättä kerro koko totuutta leikkausten vaikutuksista, koska yo-arvosanojen valtakunnalliset keskiarvot pidetään vuosittain suunnilleen samoina.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi sitä, mitkä taustatekijät selittävät lukioon ja yliopistoon hakeutumista. Peruskoulumenestys ja vanhempien koulutustaso osoittautuivat myös tässä suhteessa tärkeimmiksi vaikuttajiksi. Lisäksi pojat hakeutuivat koulutukseen arvosanoihinsa verrattuna herkemmin kuin tytöt. Pahoilta työttömyysalueilta lähdettiin muuta maata laiskemmin sekä lukioon että yliopistoon, ja kaupungissa lukioon mentiin yleisemmin kuin maaseudulla. Yliopistoon sen sijaan lähdettiin maalta jopa kaupunkeja innokkaammin.
(STT)