Koulupuukottaja iski yhteiskuntaopin tunnilla, pulpetin vierestä

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut ystävänpäivänä luokkatoveriaan puukottaneen 16-vuotiaan pojan kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä.

Puukotuksen uhrin oikeudessa kertoman mukaan tuomittu oli tullut yhteiskuntaopin tunnille myöhässä. Uhri oli toivottanut myöhässä saapuneelle luokkatoverilleen hyvää ystävänpäivää ja ilmoittanut vitsinä antavansa hänelle välitunnilla pusun.

Tämän jälkeen tuomittu oli kysynyt opettajalta, mihin voisi istuutua. Sekä tuomittu että uhri olivat kertoman mukaan naurahtaneet ja pian sen jälkeen uhria pistettiin puukolla rintaan.

Uhri kertoo huomanneensa tulleensa puukotetuksi vasta, kun tuomittu kiskaisi veitsen pois hänen rinnastaan.

"Hermot meni"

Tuomittu puolestaan kertoo saaneensa uhrilta nasevan kommentin tavanomaisen tunnilta myöhästymisensä johdosta. Tuomittu kertoo pyytäneensä uhria lopettamaan, ja lopulta häneltä oli omien sanojensa mukaan mennyt hermot.

Tuomittu 16-vuotias on kertonut oikeudessa lähinnä huitoneensa puukolla.

Ulos luokasta

Puukoniskun jälkeen uhri oli noussut pulpettinsa äärestä ja poistunut luokasta juosten. Puukotuksesta tuomion saanut oli lähtenyt seuraamaan häntä.

Koulun pihamaalla tuomittu oli luopunut puukostaan, oikeuden mukaan oma-aloitteisesti.

Oikeus: Ei merkkejä suunnitelmallisuudesta

Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan tuomittu oli puhunut kuukausia aiemmin muutamaan otteeseen siitä, miten hänen luokkatoverinsa "jossain vaiheessa vielä kärsii".

Lisäksi todistajien kertoman perusteella tuomittu oli hankkinut veitsiä alle kuukausi ennen ystävänpäivän puukotusta.

Tuomittu kertoo itse, että veitsi oli hänellä mukana koulussa peloittelutarkoituksessa kiusaajiaan kohtaan. Veitsi oli ollut hänellä mukana aiemminkin, mutta hän oli pitänyt sitä piilossa vyön ja housun välissä.

Oikeuden mukaan tappouhkaukset sellaisenaan eivät aina osoita lopullista tekoon tähtäävää tappamistarkoitusta. Vaikka tuomittu olikin puhunut aiemmin siitä, että uhri saisi kärsiä, sitä ei oikeuden mukaan voida pitää varsinaisena tappouhkauksena eikä varsinkaan näyttönä siitä, että vastaaja olisi etukäteisen suunnitelman perusteella tarkoittanut tappaa uhrinsa.

Lue myös:

    Uusimmat