Koulupudokkaita vuosittain yli 3000

Peruskoulun jälkeen opintonsa lopettavien joukossa on paljon maahanmuuttajia. Ratkaisua etsitään opetuksen kehittämisestä.

Vuosittain yli 3000 nuorta, viisi prosenttia koko ikäluokasta, lopettaa opintonsa peruskoulun jälkeen täysin.

Tilanne on heikko varsinkin Helsingissä, missä jopa joka kymmenes lopettaa opintonsa yhdeksännen luokan jälkeen.

- Yksi merkittävä syy on se, että meillä ei ole riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja, erityisesti ammatillisia koulutuspaikkoja. Tietysti helsinkiläinen ilmiö on myös se, että Helsinkiin tullaan muualta maasta opiskelemaan toisen asteen oppilaitoksiin ja se tietysti vähentää täällä olevia paikkoja, kertoo opetuspäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta.

Merkittävä tekijä on myös se, että Helsingissä opiskelee runsaasti maahanmuuttajataustaisia nuoria.

- Yhteisvalinnassa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäi noin 1200 helsinkiläistä. Tästä joukosta noin puolet on maahanmuuttajataustaisia, sanoo koulutussuunnittelija Ulla Juhanko Helsingin opetusvirastosta.

Yhteisvalinta ei kerro koko totuutta, sillä suuri osa paikatta jääneistä jatkaa kymppiluokalla tai siirtyy oppisopimuskoulutukseen. Tästä huolimatta ongelma on merkittävä. Ratkaisua etsitään ennen muuta opetuksen kehittämisestä.

- Neljän vuoden aikana, tällä kehyskaudella, on tarkoitus suunnata noin 80 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun kehittämiseen ja puuttua ylisuuriin opetusryhmiin, jotta opettajilla todella olisi aikaa jokaiselle oppilaalle ja antaa resursseja meidän tuki- ja erityisopetukseen sekä oppilaanohjaukseen, kertoo opetusministeri Sari Sarkomaa.

Koko maassa ongelma on se, että koulutuspaikat ja nuorten toiveet eivät kohtaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tilaa olisi, mutta opiskelupaikat eivät kelpaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat