Koululaiset turvautuvat tiedonhaussa liikaa Internetiin

Myös tietokantojen käyttö on retuperällä: nuoret kuulevat tietokannoista yleensä ensimmäistä kertaa vasta korkeakouluissa.

Koululaisia opastetaan takaisin perinteisen tiedonhaun lähteille koulukirjastohankkeilla Espoossa ja Oulussa. Hankkeissa tähdätään siihen, että oppilaat omaksuvat, millä tavalla tietoa voi etsiä luotettavista lähteistä.

- Koululaiset kuvittelevat löytävänsä kaiken tarvittavan Internetin hakukoneilla, mutta jos tietoa haetaan vain Internetistä, kirjojen ja aikakauslehtien aineistot jäävät saamatta, Oulun hankkeen päällikkö Eeva Kurttila-Matero kuvailee tämänhetkistä tilannetta.

Sekä Oulussa että Espoossa on huomattu, että koululaiset ovat hukassa perinteisen kirjan käytössä tietolähteenä.

- Oppilaat eivät osaa käyttää hakemistoja ja käsitteitä, joilla tietoa voi etsiä. Tiedon rakennetta ei ikään kuin ymmärretä, Espoon koulukirjastojen konsultoiva opettaja Hannele Frantsi summaa.

Tietokannat tutuksi jo peruskoulussa

Sekä Frantsi että Kurttila-Matero ovat sitä mieltä, että suomalaisissa kouluissa ei ole opeteta tiedonhakua ja tiedonhallintataitoa riittävästi. Esimerkiksi tietokantoihin perehdytetään vasta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Muun muassa elektronisia artikkeleita sisältävät tietokannat ovat maksullisia, ja niiden aineisto koostuu kriittisesti valituista teksteistä. Oulussa tietokantojen käyttöä aletaan hankkeen myötä opettaa jo ala-asteilla. Oulun koulujen kirjastot ovat Suomen ensimmäiset koulukirjastot, joissa otetaan käyttöön Linnea-tietokantapalvelu.

Espoossa puolestaan toivotaan, että tiedonhaun menetelmät kulkeutuvat lapsille ja nuorille opettajien välityksellä. Kaupungissa panostetaan opettajien koulutukseen tietohallinnassa ja tietokantojen käytössä. Parhaillaan on meneillään opettaja-informaatikkojen koulutus.

Kirjastotätiin tukeudutaan täysin

Koulukirjastohankkeiden periaatteena on opettaa koululaiset omatoimiseen tiedonhakuun. Hannele Frantsin mukaan on varsin yleistä, että esitelmää valmisteleva koululainen kävelee suoraan kirjaston virkailijan pakeille ja pyytää hakemaan tarvittavat teokset.

- Kirjastoon tavataan nykyään mennä enemmän mielihyvälukemisen kuin tiedonhaun takia, minkä vuoksi tiedon etsiminen kirjastosta on monelle outoa. Eeva Kurttila-Matero pitää tiedonhakua kansalaistaitona, joka jokaisen suomalaisen pitäisi hallita.

- Internet ei suinkaan ole ainoa tiedonlähde, hän muistuttaa. Koulukirjastohankkeissa on mukana 27 opinahjoa Espoosta ja 14 Oulusta. Hanke on jatkunut Espoossa jo pari vuotta. Oulussa projektia vasta aloitellaan.

(MTV3-STT)