Koulukaappauksen hoito herättänyt monia kysymyksiä

Venäjällä ihmetellään sitä, miten koulukaappaus oli ylipäätään mahdollinen.

Beslanin koulukaappauksen traagisen lopun jälkeen on herännyt paljon kysymyksiä Venäjän viranomaisille ja itse presidentti Vladimir Putinille.

Miten esimerkiksi alueella, jossa terrorismivaara on jo vuosia ollut suuri ja koulujen alkamispäivänä, jolloin Venäjän kaikkia kouluja luvattiin vartioida, suuri ryhmä aseistettuja kaappareita tuli vapaasti kouluun ja otti sen haltuunsa?

Aseita oli päästy myös piilottamaan kouluun huomattavasti ennen kaappausta.

Salattiinko totuutta?

Moskovalainen Kommersant-lehti syyttää viranomaisia siitä, että kaappauksen aikana salattiin monia tärkeitä asioita. Aluksi puhuttiin hyvin pienestä - vain 120:sta - panttivankien määrästä. Vähitellen lukua nostettiin, mutta ei paljon.

Kenelläkään ei voinut olla tarkkaa tietoa koulun avajaisissa olleiden määrästä, mutta Beslanissa tiedettiin varmaan, että panttivankeja täytyi olla noin tuhat.

Myös kuolleiden ja haavoittuneiden määristä annettiin lehden mukaan tahallisesti vääriä tietoja.

Kuka johti toimintaa?

Julkisuudessa kerrottiin, että heti kaappauksen jälkeen muodostettiin kaupungin kulttuuritalolle esikunta, jonka tehtävänä oli yrittää vapauttaa panttivangit sekä tiedottaa omaisille ja tiedotusvälineille tilanteesta.

Kaappauksen päätyttyäkään ei kuitenkaan tiedetä, kuka operaatiota lopulta johti. Tiedetään vain, että aluksi sitä johti Pohjois-Ossetian presidentti Aleksandr Dzasohov. Pian paikalle tuli kuitenkin presidentin eteläisten alueiden edustaja Vladimir Jakovlev, joka otti johdon käsiinsä. Jakovlevin tekemisistä torstaina ja eilen ei kuitenkaan tiedetä mitään.

Heti ensimmäisenä kaappauspäivänä puolen päivän aikoihin Beslaniin saapuivat sisäministeri Rashid Nurgalijev ja turvallisuuspalvelu FSB:n päällikkö Nikolai Patrushev. Virallisen tiedon mukaan he ottivat heti panttivankien vapauttamisen omaan kontrolliinsa. Heidän toimistaan ei kuitenkaan kerrottu myöhemmin mitään.

Presidentti taustalla

Erityistä ihmettelyä Venäjällä on herättänyt presidentti Vladimir Putinin näkyvä toimettomuus kriisin aikana. Kaikki tiesivät, että hän johtaa toimintaa taustalla ja tekee tarvittaessa päätöksiä, mutta ihmettelivät, miksi hän esiintyi julkisuudessa äärimmäisen vähän.

Televisiokanavat näyttivät kriisin alussa, kun presidentti keskusteli tärkeimpien "voimaministeriensä" kanssa tilanteesta. Sen jälkeen näytettiin, miten presidentti selosti

tilannetta Jordanian kuninkaalle Abdullahille. Kolmannen kerran presidentti esiintyi kaappaukseen liittyen televisiossa aamulla, jolloin näytettiin hänen käyntiään Beslanissa.

Venäläisiä ihmetyttää se, ettei presidentti kriisin aikana kääntynyt kertaakaan kansalaistensa puoleen selostaakseen heille, mitä valtiovalta tekee ja vakuuttamalla, että kaikki voitava tehdään.

Ihmetystä herätti se, ettei presidentti Beslanissa vieraillessaan tavannut lainkaan kuolleiden tai haavoittuneiden omaisia. Hän kävi sairaalassa yöllä ja silitti muutamien nukkuvien päitä, mutta muuta sanottavaa hänellä ei omaisille ollut.

Venäjä raivostui EU-puheenjohtajan panttivankikommentista

Hollannin Valkenburgissa kokoontuneet EU:n ulkoministerit ovat olleet hyvin varovaisia kommentoidessaan Pohjois-Ossetian panttivankidraamaa. Varovaisuus ei ole riittänyt, sillä Venäjän ulkoministeriö raivostui kommentista, jonka EU:n puheenjohtajamaan Hollannin ulkoministeri Bernard Bot esitti eilen.

Bot sanoi, että hän haluaa odottaa tarkempia tietoja tapahtumista ennen kuin kykenee arvioimaan Venäjän viranomaisten toimia Pohjois-Ossetiassa. Ulkoministereiden näkemykset olivat tänään edelleen samat. Tietoa on liian vähän.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän ulkoministeriö sanoi eilen, että se pitää Botin lausuntoa herjaavana ja odottaa Hollannilta selvitystä asiasta. Ministeriö katsoo, että lausunto on täysin ristiriitainen verrattuna kansainväliseen tukeen ja solidaarisuuteen, jota Venäjälle on ilmaistu.

Tiettävästi Venäjän on hermostuttanut oletus, että EU odottaa täyttä selvitystä Pohjois-Ossetian draamasta. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti Valkenburgissa, että johtopäätösten tekeminen vaatii aikaa. Samalla hän tähdensi, että jatkossa tulisi entistä enemmän keskittyä kasvualustaan ja niihin syihin, jotka synnyttävät terrorismia.

- Vaikka kymmenen al-Qaidan sotilasta eliminoitaisiin, uusia tulee tilalle koko ajan, Tuomioja kiteytti.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat