Koulujen työolot puutteellisia

koululaiset-mielenosoituksessa

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten koulujen työolosuhteissa on pahoja puutteita. Muutamat tutkijat asettivat kyseenalaiseksi yläasteen koko rakenteen, joka perustuu oppilaiden ravaamiseen opetustilasta toiseen. Vuodesta 1997 kevääseen 1999 mennessä lähes kaikki koulutyöskentelyä haittaavat tekijät ovat selvityksen mukaan lisääntyneet. Työpaikoilla työsuojeluviranomaiset puuttuisivat nopeasti vastaaviin epäkohtiin.

Huono ilmanvaihto, sopimaton lämpötila, työtuolit ja -pöydät, huonot sosiaalitilat sekä likaisuus ja pölyisyys koettiin rasittavimpina haittoina. Ne ovat myös eniten muuttuneet kahdessa vuodessa. Osa haitoista liittyy kuntien säästöpäätöksiin. Esimerkiksi Tampereen kaupunki ei ota sairastuneille siivoojille sijaista, vaan lainaa koulutoimestaan siivoojia muihin virastoihin. Vastausten mukaan kiireisyys näyttää kouluissa sen sijaan hieman helpottaneen. Oppilaat eivät myöskään koe tilojen ahtautta tai melua kovin yleisenä ongelmana.

Yläasteella väärä rakenne

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista pitää yläasteen nykyrakennetta huonona. -Oppilaat juoksevat luokasta toiseen. Heillä ei ole siellä omaa yhteisöä. Opettajat joutuvat kohtaamaan jopa 200 oppilasta viikon aikana. Siellä on rakenteellisesti hurjan vaikea muodostaa hyviä yhteisöjä, Rimpelä luettelee epäkohtia.

Perusongelma ilmenee Rimpelän mukaan työoloja kuvaavissa prosenttiluvuissa: Kolme prosenttia ilmoittaa, että tunnit ovat enimmäkseen omassa luokassa. 56 prosenttia opiskelee enimmäkseen aineluokassa. 42 prosentilla ei ole lainkaan omaa luokkaa. Suurta muutosvaihetta omassa elämässään elävillä 11-15-vuotiailla nuorilla pitäisi olla oikeus vähintään omaan pulpettiin ja säilytyslokeroon. Nyt vain kolmanneksella sellainen on. Opetustilan jatkuvasta vaihdosta seuraa ergonomisia vaivoja, sillä pöydät ja tuolit ovat mitoiltaan sopimattomia.

Vain irrallisia ihmissuhteita

Professori Jaakko Perheentupa arvostelee myös yläasteen työtapoja. Perheentuvan mukaan mukaan Suomessa pystytään hyvin vaikka elinsiirtoihin, mutta lasten ehkäisevä mielenterveyshoito on hunningolla. Se olisi kuitenkin tuottavimpia sijoituksia. Mielenterveysongelmaiset nuoret kärsivät eniten nykyisestä koulujärjestyksestä. Tämä pulmallinen joukko on suuri. Heillä on kotioloissakin ongelmia. -Ehkäisevää työtä olisi se, että nämä oppilaat saisivat edes yhden kiinteän aikuissuhteen. Nyt koulu ei tarjoa edes toverisuhteita, kun ryhmät vaihtelevat alituiseen, Perheentupa sanoo.
(STT)