Koulujen huumetesteille ei perusteita laissa

Useiden oppilaitosten aloittamat huumetestaukset saattavat ylittää kuntien ja koulujen toimivallan. Oppilaiden testaukseen ei lakikirjassa löydy perusteita. Johtava valtiosääntöoppinut Antero Jyränki, Opetushallitus ja Stakes pitävät testejä arveluttavina, ja sisäministeriökään ei pidä niitä perusteltuina.

ekstaasia

-Kun lainsäädäntöä asiasta ei ole, huumetestien suorittaminen oppilaitoksissa ei kuulu kunnan toimivaltaan, totesi kuntaministeri Martti Korhonen vuodenvaihteessa eduskunnassa vastatessaan asiasta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen. Professori Antero Jyränki sanoo, että testit liittyvät sekä ruumiillisen koskemattomuuden suojaan että yksityisyyden suojaan, jotka ovat perusoikeuksia. -Heti kun puututaan yksilön oikeuksiin, pitäisi olla lakipohja. Alaikäinen on periaatteessa samassa asemassa perusoikeussuojan suhteen kuin aikuinenkin, Jyränki tähdentää. Hänen mielestään testien lähtökohtana tulisi olla konkreettinen epäily huumeiden käytöstä. Oikeuskanslerinvirasto on hiljan omasta aloitteestaan ottanut selvitettäväkseen Lohjan ammattioppilaitoksen huumetestit ja erottamisseuraamukset. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Pauniolla puolestaan on selvitettävänä Vantaan terveyden- ja sosiaalihuoltoalan oppilaitoksen ja Savitaipaleen kunnan peruskoulujen huumetestien laillisuuspohja. Ratkaisu annetaan touko-kesäkuussa.

Ohjeita odotellaan

Valtion kouluviranomaisilla ei ole valtuuksia puuttua oppilaitosten huumetesteihin muuten kuin valistuksen voimin. Opetushallitus ja Stakes ovatkin jo kuukausia valmistelleet uutta tiedotetta huumetestauksesta, mutta asia on osoittautunut pulmalliseksi ja ohjetta odotellaan yhä. Myös koulujen testauskäytäntöä ei ole kartoitettu, mutta seulontojen tiedetään olevan jo laajassa käytössä. Stakesin kehittämispäällikkö Saini Mustalampi kehottaa oppilaitoksia ottamaan aikalisän ohjeen valmistumiseen asti. -Nyt testejä tehdään villisti, mikä on huolestuttavaa, hän sanoo. Mustalammen mielestä testien käyttö on järkevää silloin, kun halutaan puuttua oirehtimiseen, joka on selkeästi haitallista joko nuorelle tai hänen ympäristölleen. Sen sijaan seulontoihin hän suhtautuu hyvin kriittisesti. -Käytännössä oikeutta massaseulontoihin ei ole. Lisäksi niissä on eettisiä ongelmia, jotka liittyvät testien luotettavuuteen, leimaavuuteen ja toimiin testien jälkeen, Mustalampi toteaa. Mustalammen mielestä oppilaitosten pitäisi tehdä päihdeohjelma ennen testien aloittamista. Siitä pitäisi löytyä tieto, kuinka poikkeavissa tilanteissa menetellään ja mitkä ovat kenenkin roolit ja vastuut. Päihdeohjelmaan kirjattaisiin myös ensisijaiset ja täydentävät toimet. Tietoa tarvitaan myös siitä, mikä käyttö vaatii hoitoa ja minkä aineen pitkäaikaisvaikutukset todella vaikuttavat esimerkiksi työturvallisuuteen.

Huumeita on kaikkialla


Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala myös suhtautuu testeihin varauksella sekä oppilaiden perusoikeuksien turvaamisen että testien luotettavuuden kannalta, eikä toistaiseksi suosittele oppilaitoksille seulontojen järjestämistä. Erityisen arveluttavalla tiellä ollaan silloin, kun oppilaitos rinnastaa testistä kieltäytymisen positiiviseen tulokseen, hän painottaa. Pääjohtaja kaipaisikin asiasta pykäliä koululakeihin. Toistaiseksi lainmuutosta ei kuitenkaan ole vireillä. Opetusministeriön lainsäädäntöneuvoksen Arto Sulosen mielestä tilanne kannattaisi selvittää ensin yhdessä työministeriön kanssa, koska sama puute vaivaa myös työlainsäädäntöä. Sulonen huomauttaa, ettei seulontojen lopettaminen estä ammattioppilaitoksia puuttumasta huumeidenkäyttöön työsuojelusyistä. Jos opiskelijan todella epäillään olevan vaaraksi esimerkiksi laitteita käyttäessään, hänelle voidaan tarjota vaihtoehdoksi huumetestiä tai työtehtävästä luopumista. Huumeita sinänsä ei haluta vähätellä. Kun ongelma on levinnyt suurista kaupungeista aivan koko maahan, aineita on jo tarjolla joka yläasteen tuntumassa. -Olen äärettömän huolissani, myöntää pääjohtaja Sarjala.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat