Koulujen epäkohtien paljastuminen on yksittäisten kantelujen varassa: "Suomessa opetusta ei valvota systemaattisesti"

Hänen mukaansa Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että opetustoimeen ei kohdistu systemaattista valvontaa toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Toiminnalle, johon alaikäisten on osallistuttava, voidaan asettaa korostetun korkeat laatuvaatimukset. Sitä on myös valvottava. Nyt opetustoimen epäkohdat tulevat esiin lähinnä yksittäisten kantelujen myötä.

STT uutisoi viikko sitten miespuolisen opettajan lähennelleen ja piinanneen Kallion lukion naisopiskelijoita vuosien ajan. Opettaja on kiistänyt ahdistelun. Ainakaan toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoa, että työnantaja olisi puuttunut opettajan toimintaan muuten kuin vuonna 2004 annetulla suullisella huomautuksella.

– Kanteluilla asioihin puututaan vasta jälkikäteen, kun pitäisi pyrkiä siihen, että kartoitetaan ja ehkäistään turvallisuusuhkia. Kun on kyse alaikäisistä, ei riitä että puututaan vasta kun tulee ilmi jotain vakavaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on kouluvalvontavirasto, joka tarkastaa kouluja ja haastattelee siinä yhteydessä henkilöstöä ja oppilaita.

– Pidän hyvin ongelmallisena, että Suomessa ei ole tällaista valvontaa.

Vaikeneminen on selviytymiskeino

STT:n haastattelemien Kallion lukion opiskelijoiden kertomuksissa toistui usein se, että opettajan toiminnasta ei ollut kerrottu eteenpäin. Iso osa kertoi puhuneensa kokemuksistaan vasta aikuisena.

Vaikeneminen on yhdenlainen selviytymiskeino silloin, kun on kohdannut seksuaalista häirintää, sanoo psykologi Aino Juusola Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksiköstä.

– Se on uhrille helpompi ja ymmärrettävämpi tapa, sillä jos asiasta kertoo, joutuu kohtaamaan asian, ja silloin joutuu myös käymään läpi omia kokemuksiaan, mahdollista syyllisyyttä ja häpeää.

Juusola sanoo, että kertominen vaatii uskoa siihen, että siitä on apua.
– Uskoa siihen, että tulet kuulluksi.

Muutama STT:n haastattelema nainen kertoi puhuneensa opettajan käytöksestä rehtorille, mutta jääneensä ilman vastakaikua. Juusolan mukaan vanhempien ja viranomaisten reaktiolla on suuri merkitys.

– Muuten jää elämään sellainen kulttuuri, ettei asialle tehdä mitään ja että aikuinen ei toimi. On tärkeää, että nuori kokee tulleensa kuulluksi ja aikuinen ottaa vastuun siitä mitä kuulee.

Nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön

Turvallisuus määritellään lapsen oikeudeksi jo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Väkivalta, häirintä, hyväksikäyttö ja kaikki huono kohtelu on yksiselitteisesti kielletty. Niin perusopetus- kuin lukiolaissakin määritellään, että lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Suomi on vuosien varrella saanut pyyhkeitä YK:n lapsen oikeuksien komitealta esimerkiksi siitä, että Suomessa lasten kanssa toimivia ei kouluteta tarpeeksi lasten oikeuksista.

– Kun me pidämme koulutusjärjestelmäämme yhtenä maailman parhaista, tältä osin se on aika surullisissa kantimissa, Hakalehto sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin viime vuosina menty paljon eteenpäin.

 – Lapsen oikeuksien toteutuminen on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tähän on vaikuttanut muun muassa se, että Suomessa aloitti vuonna 2005 lapsiasiavaltuutettu, joka on pitänyt esillä lapsen oikeuksien toteutumisen haasteita.