Kouluissa jopa puolet opetusluokista sairaana

Esimerkiksi Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa joiltain luokilta on jopa puolet oppilaista joutunut jäämään tänäänkin kotiin. Koulun vararehtori Jukka Niiranen kertoo, että opetusryhmien yhdistämisiin varaudutaan.

- Peruskoulussa tietysti ryhmiä voidaan yhdistää tarvittaessa, jos opettajia alkaa olla todella paljon pois. Lisäksi joitain opetussuunnitelmassa olevia asioita voidaan jopa joutua siirtämään ensi vuodelle, jos epidemia pitkittyy.

Koulut yrittävät kuumeisesti rekrytoida sairastuneille opettajille sijaisia, mutta koska kysyntää on tällä hetkellä tavanomiasta enemmän, sijaisia on vaikeaa saada.

- Me esimerkiksi käytämme sijaisina aika paljon entisiä opiskelijoitamme, jotka opiskelevat nykyään yliopistossa. Nyt alkaa kuitenkin olla niin, että aika monet heistäkin ovat jo jossakin muualla sijaisena. Koska muuallakin on paljon tarvetta, sijaisten saaminen on varmaan aika haasteellista, Niiranen kertoo.

Opettajien kannalta sikainfluenssaepidemia merkitsee myös sitä, että omaan sairastumiseen pitää varautua. Opettajat valmistelevatkin yhteistä opetusmateriaalia, jota voidaan tarvittaessa jakaa keskenään.

SYK:n äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Leena Paasio-Leimola myöntää, että poissaolojen paljous vaikuttaa koulutyöskentelyyn ennen kaikkea hidastamalla sen tahtia. Opetusohjelmassa ei nyt mennä niin reippaasti eteenpäin kuin mitä ennen epidemian puhkeamista.

- Niissä luokissa, joissa paljon oppilaita on poissa, epidemia otetaan huomioon siten, että teemme jotain muuta oppiaineeseen liittyvää, esimerkiksi luemme ja kirjoitamme, emmekä mene asiassa niin paljon eteenpäin kuin silloin kun kaikki olisivat paikalla.

Paasio-Leimolan mukaan opetusohjelman vauhdin hidastaminen on siis tarkoituksenmukaista, jotta liian monet oppilaat eivät putoaisi opetuksen tahdista sairastumisten vuoksi.

- Otamme esiin asioita, jotka kuuluvat myös oppiaineeseen, mutta joita ei välttämättä oltaisi käsitelty niin paljon, jos tällaista epidemiaa ei olisi tullut, Paasio-Leimola selittää.

Tukiopetus auttaisi paluussa arkeen

Opetushallituksessa koulujen ahdinkoa ymmärretään. Opetushallituksen ylijohtaja Petri Pohjonen myöntää, että sikainfluenssaepidemia lisää opettjian työtaakkaa.

- Tietysti tämä opetukseen vaikuttaa eniten. Jos paljon lapsia on poissa, niin kyllähän se opettajien työtä kasvattaa.

Ylijohtaja Pohjonen vakuuttaa, että opetussuunnitelma joustaa influenssaepidemian kaltaisten tilanteiden varalta.

- Jos samalta luokka-asteelta on vaikka pariltakin luokalta paljon lapsia poissa, niin voihan olla tarkoituksenmukaista, että joksikin aikaa koulussa olevien lapsien tunteja yhdistetään. Tällä tavalla haetaan myöskin joustavuutta.

Oppilaiden jäämistä opetussuunnitelmasta jälkeen voitaisiin ehkäistä lisä- ja tukiopetuksella. Samalla tavalla voitaisiin auttaa sairastuneiden oppilaiden paluuta koulutyöskentelyn arkeen. Koulujen tiukat resurssit kuitenkin tekevät tämän mahdottomaksi.

- Säästöt, joita koulutyöhön kohdistuvat, ovat jo tänä päivänä leikanneet esimerkiksi erilaisia lisätunteja ja tukiopetusta. Tukiopetus saattaisi tietysti olla yksi joustavuutta lisäävä keino, jota sitten mahdollisesti voitaisiin paremmin hyödyntää silloin, kun koulutyö lähtee käyntiin. Mutta jos ei näitä resursseja ole, niin silloin niitä ei voida käyttää, Pohjonen summaa.

Opetushallituksella ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Suomen kouluissa sikainfluenssaan on sairastuttu. Myöskään mitään koulujen sulkemisia ei ole suunnitteilla.

- Kouluja sulkemalla epidemian leviämistä ei voi enää estää, Pohjonen muistuttaa.

Opetushallituksen ohjeet kouluille influenssaepidemian varalta löytyvät OPH:n nettisivuilta.

Katso sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tapani Melkaksen haastattelu

Katso Aino Huilajan juttu

Katso Eeva Hurmalaisen juttu