Kouluampumiset olivat sysäys suojautumisharjoituksille

– Nämä kouluampumistapaukset ovat olleet sysäys tähän sisään suojautumiseen.

Opetushallitus on antanut ohjeita sisään suojautumisen harjoittelemisesta kymmenisen vuotta.

– Ohjeistus ei ole tarkka. Se liittyy pikemminkin tähän pelastussuunnitelmien laadintaan ja siitähän meillä taas on laadittu opetustoimen turvallisuusopas, Iivonen kertoo.  

Pelastussuunnitelmaan kuuluu sekä rakennuksesta poistuminen, että sisään suojautuminen, Iivonen jatkaa.

– Sisään suojautumista tarvitaan, kun uhka tulee koulun ulkopuolelta.

– Senhän ei tarvitse olla väkivaltatilanne, vaan sisään suojautuminen on tarpeen esimerkiksi kaasu- tai kemikaalivuodossa, mikä edellyttää sitä, että suljetaan ikkunat ja ovet ja etsitään sisätiloista mahdollisimman turvallinen paikka. 

Joskus tosin tarvitaan suojautumista ulkopuolista henkilöä vastaan, Iivonen jatkaa.

– Lukittu tila ja mahdollisimman paljon vahvaa seinää väliin, jossa ollaan esimerkiksi ampumiselta suojassa sekä ovet lukkoon. 

– Kysymyshän on siitä, että etsitään mahdollisimman turvallinen tila, jossa oppilaiden henki on suojattuna parhaalla mahdollisella tavalla.

Koulut järjestävät harjoituksia hyvin vaihtelevasti

Iivosen mielestä Palo- ja pelastusharjoituksia sekä suojautumisharjoituksia pitäisi järjestää pari kertaa vuodessa.

– Se on hyvä nyrkkisääntö. Opettajilla ja muulla henkilökunnalla pitää olla tieto siitä, miten eri tilanteissa toimitaan. 

Sekä poistumista, että suojautumista pitää harjoitella, jotta henkilökunta osaa toimia oikein ja ohjata oppilaat oikeaan paikkaan, korostaa Iivonen.

– Asiaa, jota ei ole harjoiteltu, ei yleensä osata.

Turvallisuuteen on kouluissa kiinnitetty viime aikoina enemmän huomiota. Näin käy aina, kun kouluissa tapahtuu tapahtuu jotain suojautumista vaativaa, Iivonen kertoo.

– Mutta on kouluja ja paikkoja, joissa kyseiseen asiaan ei ole kiinnitetty huomiota ollenkaan, ei ole edes mietitty asiaa.

Tilanne on siis hyvin kirjava, Iivonen jatkaa. 

Iivonen toivoisi, että koulujen pelastussuunnitelmat olisivat ajan tasalla.

– Toivoisin, että jokaisella koululla olisi päivitetyt ja ajantasaiset suunnitelmat varautumiselle ja ennakointiin.

Koulujen pitäisi tehdä riskikartoitus, arvioida riskin suuruus ja siltä pohjalta tehdä sitten suunnitelmat.

– Eli riskien kartoittaminen, arviointi ja suunnitelmien ajantasalle laittaminen ja säännönmukainen harjoittelu ja tiedottaminen tietenkin kaikille toimijoille. Ne ovat tärkeitä.