Kotkat luultua useammin vasakuolemien syynä

Kotka tappaa huomattavasti suurempia poronvasoja kuin pystyy kantamaan pesälleen. Poroisäntien parissa tiedetty asia tuli todistetuksi Lapin paliskunnassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa kotkan havaittiin tappaneen jopa 40-kiloisia vasoja. Kotka ei pysty tuomaan pesälleen 4-5 kiloa painavampaa saalista. Poronvasojen kuolinsyitä selvittävässä tutkimuksessa kotkan havaittiin tappavan vasoja vielä loka-marraskuulla, jolloin vasat painavat jo noin 40 kiloa.

Tutkimuksessa todettiin myös poronvasoja tappaneen kotkan olevan useissa tapauksissa nuori, vielä pesimätön yksilö.
-Poronvasojen merkitys kotkan ravintotaloudessa lienee suurempi kuin pesiltä kerätyn saalismateriaalin pohjalta on pääteltävissä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti poronvasojen kuolinsyitä Sodankylän kunnassa sijaitsevassa Lapin paliskunnassa vuosina 1997-1999. Vasojen kuolinsyyt kartoitettiin kesämerkinnän (kesäkuun loppu) ja tammikuun lopun teuraserotuksen väliseltä ajalta.

Tietoja kaulapannalla

Tutkimusalueella oli vuosina 1997 ja 1998 yhteensä noin 8800 merkittyä vasaa. Niistä 620 vasaa sai molempien vuosien kesämerkinnän yhteydessä kaulaansa kuolevuuslähettimen. Lähetinkaulapanta ilmoittaa kun vasa on ollut liikkumatta kaksi ja puoli tuntia. Lähettimen radiosignaalin avulla vasat paikannettiin helikopterista tai lentokoneesta. Kuolinsyyt selvitettiin maasto- ja laboratoriotutkimuksilla.

Tammikuun lopun erotuksessa lähetinvasoista oli kuollut 7,8 prosenttia vuonna 1997 ja 7,3 prosenttia vuonna 1998. Suurin kuolinsyy kesämerkinnän ja tammikuun lopun välisenä aikana oli kotkan saaliiksi joutuminen. Esimerkiksi vuonna 1998 kotkan tappamiksi määritettiin Lapin paliskunnassa 43 prosenttia kuolleena löytyneistä lähetinvasoista, kun muiden petoeläinten tappamia oli 19 prosenttia. Paliskunnan alueella oli tutkimusaikana arviolta 12-15 kotkareviiriä. Noin viidesosa paliskunnista on kotkareviirimäärältään vastaavia.

Ilpo Kojola

Tutkimusajankohdan ulkopuolelle jäävät poronvasojen ensimmäiset kuukaudet (touko-kesäkuu), jolloin vasakuolleisuus on suurin. Tutkimus ei myöskään kata maalis-huhtikuuta, jolloin ahmat tappavat poroja. Koko vuodelle suhteutettuna poronvasoja kuolee Kojolan mukaan noin seitsemän prosenttia ja kuolemista on kotkan aiheuttamia 3-4 prosenttia. Rajallisista tuloksista huolimatta pilottitutkimuksessa saatiin Kojolan mukaan arvokasta tietoa ja viitteitä seuraaville tutkimuksille.

Jotta koko porotalouden petovahingot saataisiin kartoitettua, täytyisi tutkimuksen kattaa useamman paliskunnan alueet ja pidempi ajanjakso. Kotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa siirryttiin vuoden 1998 alusta ns. reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Siinä korvauksia maksetaan kunkin paliskunnan alueella olevien kotkareviirien määrän mukaan. Uusi korvausjärjestelmä on tällä hetkellä seuranta- ja kehittelyvaiheessa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat