Kotiäideiltä yli sata lakkovaroitusta

Lakkohankkeen takana on pietarsaarelainen kotiäiti Anna-Maria Pokela. Hänen mukaansa moni äiti haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia, jos se vain taloudellisesti olisi mahdollista. Kotiäitien lakkovaroituksia on tullut eduskuntaan viime viikkoina postikorteilla ja sähköpostina, kertoo pääministerin erityisavustaja Miapetra Kumpula. Hänen mukaansa viesteihin pyritään vastaamaan mahdollisimman kattavasti, joskin vastausten kirjoittaminen vie oman aikansa.

Kotonaan lapsia hoitavat äidit eivät ole järjestäytyneet, joten ainakaan laajamittaista kotiäitien lakkoa tuskin on tulossa. Ensimmäinen ja tärkein asia etujen ajamisessa olisikin saada kotiäidit järjestäytymään, sanoo Pokela. Hänen mukaansa nykyisen ajattelutavan mukaan lasten kanssa kotona oleminen on vain lyhyt välivaihe naisen elämässä. Moni äiti on siksi tyytynyt puremaan hammasta ja valittamaan itsekseen neljän seinän sisällä.

Anna-Maria Pokela on koulutukseltaan ekonomi ja hän on työskennellyt vientipäällikkönä. Kotiäidiksi hän jäi kolme vuotta sitten esikoisen synnyttyä. Perheen toinen tytär syntyi kahdeksan kuukautta sitten. Pokela sanoo olevansa itse huono mannekiini puhumaan kotiäitien taloudellisista vaikeuksista.

-Kotiäiteihin kohdistuva epätasa-arvo alkoi kuitenkin pännimään siinä määrin, että keskustelua oli pakko ryhtyä herättämään. Pokela on kirjoittanut kotiäitien asemasta mm. lehtien yleisöosastoille. Kirjoituksissa on kannustettu äitejä lakkoon ilmoittamalla lapsi kunnalliseen päivähoitoon. Äiti itse menisi töihin tai työttömyyskortistoon. Kansalaisadressit eivät ole välttämättä johtaneet mihinkään, joten tällä kertaa päätettiin lähettää henkilökohtaiset palautteet eduskuntaan Lipposelle.

Nykykäytäntö ajaa äidit töihin

Pokelan mukaan nykyinen tukikäytäntö ajaa pienten lasten äidit töihin. Kaiken kukkuraksi äitejä syyllistetään siitä, että he vievät lapsensa hoitoon. Viimeksi ministeri Osmo Soininvaara valitteli sitä, että pieniä lapsia tuodaan hoitoon yökausiksi. Juhlapuheissa lasten hoitamista kotona pidetään tärkeänä mutta käytännössä asia on toinen. Arvostuksesta kertoo jotain sekin, että työttömyystuen alin minimi on 127 markkaa päivässä ja äitiyspäivärahan minimi 60 markkaa, huomauttaa Pokela. Äitiysrahakauden loputtua lasta kotona hoitavalle äidille maksetaan kotihoidon tukea siihen saakka, kunnes lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Yli kolmevuotiaan lapsen hoitamisesta ei saa mitään tukea, jollei perheessä ole toista alle kolmivuotiasta lasta.

Kotihoidon tuki on enimmillään 2500 markkaa kuussa ja alimmillaan 1500 markkaa, josta maksetaan vielä verot. Tukijärjestelmä on muotoutunut vuosien kuluessa palapelinä, eikä kokonaisuus enää toimi niin kuin pitäisi, sanoo Pokela. Hänen mukaansa yksi keino taata kohtuullinen elintaso kaikille lapsiperheille olisi leikata ylisuuria äitiys- ja isyysrahoja. Nykykäytännön mukaan äitiys- ja isyysrahan suuruus on sidoksissa ansiotuloihin, eikä enimmäiskattoa ole. Ansiosidonnaisuuden mukanaan tuomiin kummallisuuksiin herättiin KELA:ssa syksyllä, kun miljoonia optioilla tienanneet isät alkoivat penätä jättikorvauksia isyyslomastaan.

Pokela ei kannata joidenkin kuntien maksamia kuntalisiä sillä perusteella, että ne aiheuttavat alueellista epätasa-arvoa. Toisissa kunnissa lisää maksetaan ja toisissa ei. Kunnat ovat pyrkineet lisäämään kotihoidon houkuttelevuutta maksamalla erityistä kuntalisää, koska kotona hoidettuna lapsi maksaa kunnalle vähemmän kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.
(STT)