Kosteusongelma-Suomi sai arvosanaksi seiskan

Taloustutkimus selvitti asian osana Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raporttia. Mielipidettä kysyttiin yhdeksän ison työssäkäyntialueen asukkailta. Tyytymättömimpiä omaan kotiin ollaan Lappeenrannassa ja pääkaupunkiseudulla, mutta erot ovat melko pieniä.

Omassa kodissa miellyttää erityisesti sisätilojen kunto, ja asunto vastaa ihmisten nykyisiä tarpeita hyvin. Eniten harmittavat rakennuksen tekniset järjestelyt, kuten viemäröinti, ilmanvaihto ja lämmitys. Myös rakennuksen katon, julkisivujen ja ikkunoiden kunnossa olisi parannettavaa monien mielestä.

– Asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerros- ja rivitaloissa suurin hidaste korjauksille on omistusmuoto. Osakkaat eivät halua investoida isoihin remontteihin ennen kuin on pakko, koska remontin hintaa ei nykyisillä asuntomarkkinoilla saa asuntoa myydessä täysimääräisesti takaisin, sanoo raportin projektijohtaja Teemu Vehmaskoski.

Lähiökerrostalot heikko lenkki

Rakennetun omaisuuden kuntoa kartoitettiin raportilla neljättä kertaa, ja ensimmäisen kerran mielipidettä kysyttiin asiantuntijoiden lisäksi myös kaupunkilaisilta. Asukkaiden arviot rakennusten tilasta vastaavat hyvin asiantuntijoiden mielipidettä: taso on tyydyttävä mutta laskusuunnassa.

Heikoimpia lenkkejä ovat alan asiantuntijoiden mielestä kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot sekä vanhat omakoti- ja rivitalot.

– Suuri osa rakennuskannastamme on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Suurimmat volyymit, eli lähiökerrostalot, suunniteltiin ylipäänsä kestämään vain 20–30 vuotta, Vehmaskoski sanoo.

Omakotitalojen ongelma on Vehmaskosken mukaan se, että ne on rakennettu aikansa määräysten mukaisesti, ja pitkä ikä ja väärät korjaustoimet aiheuttavat kosteusongelmia.

Remontteja aiheuttaa myös väestön ikääntyminen, kun koteja muutetaan esteettömiksi, huomauttaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

– Rakennuksissa ei ole esimerkiksi hissejä, Hiltunen sanoo.

Elinkaarimallista apua ylläpitoon

Myös kuntapuolella ongelmia on etenkin sisäilmassa, ja vakavampia ovat kosteus- ja homeongelmat. Vehmaskoski muistuttaa, että vastuu rakennuksen kunnosta on yksiselitteisesti omistajalla.

Kuntaliitossa ongelmat myönnetään.

– Kosteus- ja homeongelmat ovat suurimmat murheemme. Paljon enemmän pitäisi peruskorjata kiinteistöjä kuin mitä pystytään, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu.

Kun kunnassa tehdään investointipäätös kiinteistöstä, pitäisi aina varata rahat myös ylläpidolle, Rontu huomauttaa.

Uutena ratkaisuna Vehmaskoski pitää elinkaarimallia, jossa kunta tilaa puitteet vaikkapa koululle esimerkiksi 25 vuodeksi. Tällöin toteuttaja vastaa rakennuksen ylläpidosta, huollosta ja siivouksesta sovitun ajan.

– Kunta säästää suoran investointikustannuksen ja voi luottaa tilojen toimivuuteen sopimuskauden ajan, Vehmaskoski sanoo.

(MTV3–STT)

Liikenneverkot tyydyttävässä kunnossa

Jo 20 opettajaa jättänyt homekoulun Lahdessa (18.4.)