Kosovon pitkä itsenäisyysmarssi

Kohtalona serbien vanha tappio

Vuonna 1389 serbit hävisivät Kosovo Poljen taistelun turkkilaisille ja jättivät alueen heille sadoiksi vuosiksi. Ottomaanien imperiumin hajotessa turkkilaiset vetäytyivät Kosovosta 1913 ja serbit palasivat alueelle.

Toisessa maailmansodassa alue yhdistettiin Albaniaan, jota hallitsi Italia. 1944 albanialaiset partisaanit "vapauttivat" alueen. Toisen maailmansodan jälkeen Kosovo kuului Jugoslaviaan. Se sai autonomisen statuksen vuonna 1946 ja siitä tuli 1963 autonominen provinssi. Vuonna 1974 Kosovo sai lisää itsemääräämisoikeutta.

Kun Jugoslavian yhdistäjä Josip Broz Tito kuoli vuonna 1980, maan yhtenäisyys alkoi rakoilla. Kosovossa albaanienemmistön ja serbien kesken puhkesi levottomuuksia, joita Belgradin hallitus pyrki tukahduttamaan sotavoimin. 1981 mielenosoituksissa alueelle vaadittiin itsenäisempää tasavallan asemaa. Levottomuuksien tukahduttamisessa kuoli 300 ihmistä ja 700 vangittiin.

Milosevic nosti kansallistunnetta

Milosevic, Slobodan

Marraskuussa 1988 alkoivat levottomuudet, jotka johtivat alueen asettamiseen hätätilaan. Seuraavana vuonna, kesäkuussa 1989 Milosevic vakuutti suuressa serbien kokoontumisessa Kosovon tappion 600-vuotispäivänä, ettei Serbia koskaan luovu Kosovosta. Samaan aikaan Milosevic myös kasvatti henkilökohtaista valtaansa ja pyrki vahvistamaan Serbian otetta muista Jugoslavian osavaltioista.

Kesällä 1990 Kosovon albaanihallinto julisti Kosovon ensi kerran itsenäiseksi. Vastatoimena Serbian hallitus peruutti Kosovon autonomian, albaniankieliset tv- ja radiolähetykset lopetettiin ja ainoa albaniankielinen sanomalehti kiellettiin.

Jugoslavian hajoamissodan varjossa

Toisaalla Jugoslaviassa alkoivat taistelut Sloveniassa, Kroatiassa ja Bosnia-Herzegovinassa jotka myös halusivat itsenäisiksi. Kosovo pysyi sotatoimista sivussa mutta 1992 kirjailija Ibrahim Rugova tuli Kosovon presidentiksi albaanien omin voimin järjestämien vaalien jälkeen. Serbit eivät hyväksyneet vaaleja ja tiukensivat otettaan Kosovosta.

Albaanit perustivat 1994 Kosovon vapausarmeijan UCK:n. Länsimaat pitivät järjestöä aluksi terroristijärjestönä. Huomio oli kuitenkin toisaalla kun vuonna 1995 kansainvälinen yhteisö sai Milosevicin painostettua Daytonin rauhansopimukseen, joka päätti muualla entisen Jugoslavian alueella raivonneet taistelut. Jugoslavia supistui tyngäksi, jossa olivat jäljellä enää Serbia ja Montenegro.

Levottomuudet kytivät Kosovossa ja kolmen vuoden jälkeen, 1998, UCK nousi kapinaan. Raskaasti aseistettu serbipoliisi pyrki kukistamaan sen voimatoimin. Kapinan taltuttamisen yhteydessä albaanikyliä poltettiin ja 500 000 ihmistä pakeni taisteluja, osa ulkomaille. Levottomuudet saivat sodan mittasuhteet.

Serbia pakotetaan taipumaan

Kansainvälinen yhteisö seurasi tapahtumia huolissaan ja Serbia ja Kosovon aluejohto kutsuttiin rauhanneuvotteluihin Ranskaan 1999. Neuvottelut epäonnistuivat eikä Serbia muuttanut politiikkaansa Kosovossa.

Serbia pakotettiin taipumaan sotilastoimin. Sotilasliitto Nato aloitti pommitukset muun muassa pääkaupunki Belgradiin. Vastatoimena Serbia aloitti albaanien joukkokarkoitukset Kosovosta. Liki kolmen kuukauden pommitusten jälkeen Milosevic veti joukkonsa ja Nato ja venäläiset toivat 45 000 sotilasta tilalle. Osa Kosovon serbeistä puolestaan pakeni Serbiaan kostoiskujen pelossa.

Hallinnollisesti Kosovo siirrettiin YK:lle, mutta albaanit saivat järjestää Kosovon johdon itse. Vuonna 2001 vaaleissa Ibrahim Rugova valittiin toistamiseen presidentiksi ja käytännössä Kosovon yhteys Serbiaan heikkeni. Albaanien ja serbien jännitteet Kosovossa pysyivät kovina ja rauhanturvaajat joutuivat usein puuttumaan välikohtauksiin.

Itsenäisyysehdotus

Vuonna 2005 YK:n turvallisuusneuvosto aloitti neuvottelut Kosovon tulevaisuudesta ja välittäjäksi kutsuttiin Martti Ahtisaari. Kahden vuoden tunnustelujen jälkeen, 2007, Ahtisaari totesi, ettei kompromissille ole edellytyksiä ja ehdotti Kosovolle itsenäisyyttä Euroopan Unionin valvonnassa.

YK:n turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan pystynyt hyväksymään ehdotusta, koska sen pysyvä jäsen ja Serbian tukija Venäjä asettui vastustamaan sitä. Länsimaiden suostutteluyritykset epäonnistuivat. Länsimaat kuitenkin sanoivat jatkavansa Ahtisaaren suunnitelman toteuttamista.

Kosovossa pidettiin tammikuussa 2008 parlamenttivaalit ja entinen UCK:n sotilas Hashim Thaci valittiin pääministeriksi. Thaci lupasi tammikuussa 2008, että Kosovo antaa itsenäisyysjulistuksen pian, yhteistyössä länsimaiden kanssa.

Thaci kutsui Kosovon parlamentin erityisistuntoon 17. helmikuuta antamaan itsenäisyysjulistuksen ja päättämään valtiosymbolista, Kosovon lipusta.