Kosovolle luvattiin yli 11 miljardia markkaa

Välittömät tarpeet on arvioitu huomattavasti pienemmiksi. Kuluvan vuoden loppuun mennessä tarvitaan runsaat 2,1 miljardia markkaa YK:n määrittelemään humanitääriseen apuun, 1,7 miljardia markkaa talojen
korjaamiseen ja 252 miljoonaa markkaa YK:n väliaikaisen Kosovo-hallinnon budjettivajeen paikkaamiseen.

Suomen osuus humanitaarisesta avusta on 100 miljoonaa markkaa kuluvana ja ensi vuonna. Suomen valtuuskuntaa lahjoittajien ensimmäisessä konferenssissa johtanut alivaltiosihteeri Kirsti Lintonen luonnehti summaa melko huomattavaksi.

Osa Suomen avusta käytetään miinanraivaukseen. Erillinen asiantuntijamääräraha osoitetaan Kosovon ympäristösuunnitelman tekemiseen. Suomen KFOR-joukoissa mukana oleva rauhanturvapataljoona saa noin miljoona markkaa hätäavustusten jakamista varten. Suomi antaa lisäksi YK:n apua jakavaan rahastoon runsaat viisi miljoonaa markkaa.

Suomen lahjoittama 100 miljoonaa menee perille todennäköisesti pääosin Punaisen Ristin ja YK:n pakolaisjärjestön kautta.

Jälleenrakentamisesta tulee kallis lasku

Vaikka konferenssissa luvattiin neljä kertaa enemmän varoja kuin välitön tarve on, saattaa koko summa tulla vielä käyttöön. Kosovossa on koko yhteiskunta rakennettava uudelleen. Varoja tarvitaan asuntojen, sairaaloiden, koulujen, teiden, siltojen, sähkölinjojen ja vesihuollon rakentamisen lisäksi hallinnon ja julkisten
palvelujen luomiseen.

Konferenssissa annetuista lupauksista ynnätyssä summassa on lisäksi osa "vanhaa" eli mahdollisesti jo osittain käytettyä rahaa. Yksittäisten maiden lupaamia summia ei annettu julkisuuteen. Esimerkiksi USA on puhunut julkisuudessa 2,8 miljardista markasta. Maailmanpankin edustajan Chris Poortmanin mukaan konferenssin tarkoitus eli kaikkein kiireellisimpien tarpeiden täyttäminen onnistui. Samalla ilmeni, että lahjoittajilla on valmiutta olla mukana myös pitemmän ajan jälleenrakennustyön toteuttamisessa.
EU ja Maailmanpankki järjestävät lokakuussa vielä uuden lahjoittajien kokouksen, jossa pohditaan nimenomaan jälleenrakennuksen tarpeita.

Talojen korjaaminen maksaa 6,5 miljardia

Lahjoittajille esiteltiin arvio siitä, että asunnoille aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen maksaisi 6,5 miljardia markkaa. Kaikkein kiireellisin infrastruktuurin luominen eli sairaaloiden, koulujen, energianjakelun ja vesijohtojen korjaaminen vie 238 miljoonaa markkaa.

Yksityiskohtaisesta luettelosta ilmenee, että esimerkiksi sodan aikana tuhottujen 13 sillan rakentaminen uudelleen vaatii 59,5 miljoonaa markkaa.

Järjestöjen puheenvuoroissa kiiteltiin KFOR-joukkojen toimintaa järjestyksenvalvonnan ohella myös humanitäärisen avun toimittajana. Talveen varautumisen ohella YK:n väliaikaishallinto pyrkii saamaan
myös yhteiskunnan perustoiminnot käyntiin. Ensimmäinen merkki on tullivirkailijoiden ilmestyminen rajoille keräämään tullimaksuja vielä tällä viikolla. Myös verojen kerääminen pyritään saamaan alkuun, mutta se vie huomattavasti pitemmän ajan.
(STT)