Korvike-Natosta ratkaisu turvallisuusvajeeseen?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai viikonvaihteessa henkistä selkänojaa turvallisuuspoliittiselle ajattelulleen yllättävältä suunnalta, kun EU-komission puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker esitti EU-armeijan perustamista.

Juncker sanoi saksalaisen Welt am Sonntagin haastattelussa, että yhteisellä armeijalla EU kykenisi uskottavasti vastaamaan Venäjän uhkaan ja näyttämään halunsa puolustaa omia arvojaan.

Ei ole ihme, että Niinistö otti heti kopin Junckerin puheesta. Kotimaisten Nato-kannattajien on nyt rahtusen vaikeampi syyttää Niinistöä tuuleen huutelusta, kun hän visioi EU:lle yhteistä puolustusta.

Presidentti sanoi MTV Uutisten haastattelussa, että Suomella ei ole mitään syytä vähätellä puhetta EU:n puolustuksesta, varsinkaan kun Suomi ei kuulu Natoon.

Ei tarvitse tehdä tarkoitushakuisia tulkintoja päätelläkseen, että Niinistö näkee EU:n sotajoukon jonkinlaisena korvike-Natona, joka ratkaisee Suomen turvallisuusongelman.

Tosin ei korvike näytä Venäjä hämäävän. Duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kommentoi tuoreeltaan, että EU:n armeija aiheuttaisi suoran uhkan Venäjälle, mihin Venäjän on tietenkin asiaankuuluvasti vastattava.

Keski-Euroopan maista Junckerin aloite ylsi pikku-uutista isommaksi lähinnä Saksassa, sillä Junckerin haastattelun teki saksalainen lehti. Vaatimaton huomio muualla on ymmärrettävää: Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta 22 kuuluu Natoon. Tuskinpa tämä enemmistö lähtee päällekkäistä turvallisuusrakennelmaa pystyttämään vain sen vuoksi, että Suomi on sellaisen tarpeessa. Siinä on hallintohimmeliä kylliksi, kun tämä seurakunta latvialaisista kreikkalaisiin sopii Natossa kollektiivisen puolustuksen järjestämisen yksityiskohdista.

Silti Junckerin-Niinistön ehdotusta ei tarvitse lytätä. Kysymys kuuluu vain, missä Suomi parhaiten voisi ajatusta EU-armeijasta edistää: Naton ulkopuolella vaiko Natossa sen pöydän äärellä, jossa suurin osa muista EU-maista, Junckerin Luxemburg mukaan lukien, jo istuu?

Aikaa hankkeelle kannattaa joka tapauksessa varata. Yksi Junckerin aloitteen puolustajista Niinistön ohella on Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen. Hän asetti yhteisen armeijan idealle aikahorisontin: omasta puolustuksestaan vastaavan ”Euroopan Yhdysvaltojen” aika voisi koittaa "ei ehkä hänen lapsiensa, mutta lapsenlapsien elinaikana".

Lue myös:

    Uusimmat