Korsnäsin edustalle suunnitellaan suurta merituulipuistoa

Saksalainen tuulivoimayhtiö WPD selvittää mahdollisuuksia rakentaa 500-600 megawatin tehoinen suurtuulivoimala Korsnäsin edustalle. WPD ilmoitti tänään aloittaneensa ympäristövaikutusten arvioinnin jättihankkeesta. Toteutuessaan suurhanke viisinkertaistaisi Suomen tuulivoimalakapasiteetin.

Toimitusjohtaja Esa Holttisen mukaan WPD selvittää mahdollisuuksia rakentaa Pohjanlahdelle Vaasan eteläpuolelle 100-120 tuulivoimalan merituulipuisto. Nykyisellä hintatasolla ensi vuosikymmenen alkupuolelle ajoittuvan hankeen kustannukset nousisivat karkeasti 750-1200 miljoonaan euroon laitoksen kapasiteetista riippuen.

Merituulivoimapuisto rakennettaisiin WPD:n suunnitelmien mukaan 10-15 kilometrin etäisyydelle rannikosta. Alue on valmisteilla olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa arvioitu sopivaksi tuulivoiman rakentamiselle. Voimalahankkeen toteuttamiseen tarvitaan Holttisen mukaan noin viisi vuotta.

WPD:n hanke on tähän mennessä mittavin tuulivoimaselvitys Suomessa. Aiemmin Pohjolan Voima on selvittänyt 300 megawatin merituulivoimalan rakentamista Kokkolan edustalle. PVO päätyi vuonna 2002 valmistuneessa selvityksessä siihen, ettei hanke ole kilpailukykyinen sähkön tuotantomuoto, vaan se tarvitsisi mittavia tukia. Hyötytuuli Osakeyhtiö puolestaan selvittää 50 megawatin tuulivoimaloiden rakentamista Porin edustalle.

Suurin tuulivoimala Kemin Ajoksessa

Suomen suurin tuulivoimala on Kemin Ajoksessa rannan lähelle keinosaarille rakennettu tuulivoimala, jonka teho on 30 megawattia. Hanke valmistuu ensi vuoden alussa.

Viime vuonna Ajoksen ensimmäiselle vaiheelle myönnettiin niin sanottua demonstraatiotukea lähes kymmenen miljoonaa euroa. Se on suurin energiatukea koskaan saanut yksittäinen hanke Suomessa. Ajoksessa on kymmenen tuuligeneraattoria.

Suomen käytössä oleva tuulivoimakapasiteetti on 86 megawattia. Eri puolilla maata on lisäksi rakenteilla noin 40 megawatin tuulivoimakapasiteettia, kertoi ylitarkastaja Mika Anttonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna sähköä 147 gigawattituntia, mikä vastasi 0,2 prosenttia koko Suomen sähkön kulutuksesta. Tuotanto supistui 12 prosenttia edellisvuodesta.

Suomen tuulivoimakapasiteetti on pieni verrattuna tuulivoimaa suurilla subventioilla tukeneisiin Euroopan maihin kuten esimerkiksi Saksaan, Tanskaan ja Espanjaan.

Uusia investointitukia tai taattuja syöttötariffeja ei myöskään ole Anttosen mukaan näköpiirissä. Ensimmäisellä Kioto-kaudella koko uusiutuvan energian vuotuinen tukisumma on 36 miljoonaa euroa. Viime vuona tukea jaettiin pariinsataan hankkeeseen.

WPD:n hankkeenyksikkökoko 5 MW

Korsnäsin selvityksen pohjana on WPD:n Holttisen mukaan uusien viiden megawatin tehoisten tuulimyllyjen käyttö voimalassa. Hankeen laajuus ja muut yksityiskohdat riippuvat lisäselvityksistä ja täsmentyvät sen edetessä. Hankeen hinnasta on vielä liian aikaista esittää tarkkoja arvioita.

- Tämän päivän hintatasolla Korsnäsin merituulivoimalan investoinnit nousisivat karkeasti 1,5-2,0 miljoonaan euroon megawatilta. On mahdoton vielä ennakoida, kuinka paljon hinnat laskevat viidessä vuodessa, kun hanke on päätösvalmiudessa, Holttinen sanoi.

WPD selvittää parhaillaan myös kolmen suuren tuulivoimapuiston rakentamista Ruotsin merialueella Perämerellä. Saksassa WPD:lla on yli tuhat megawattia tuulivoimakapasiteettia. Lisäksi sillä on muualla Euroopassa noin 600 megawatin tuulivoimakapasiteetti.

Tähän mennessä WPD on investoinut tuulivoimaan runsaat 1,2 miljardia euroa. Erilaisia merituulivoimahankkeita WPD:llä on selviteltävänä yhteensä runsaan 5000 megawatin edestä.

Korsnäsin hankkeen vuotuinen sähkön tuotanto riippuu mahdollisen laitoksen kapasiteetin käyttöasteesta. Viime vuonna maailman tuulivoimaloiden keskimääräinen käyttöaste oli noin 24 prosenttia. Sen perusteella 600 megawatin tuulivoimalan vuotuinen sähköntuotanto nousi vajaaseen 1,3 terawattituntiin.

(MTV3-STT)