Korruptiorikosepäilyjen määrä kasvoi Suomessa

Erityisesti yritys- ja virkasalaisuuden rikkomista koskevat epäilyt sekä elinkeinoelämän lahjusrikos- ja luottamusaseman väärinkäyttöepäilyt lisääntyivät.

- Yksityisellä sektorilla on selkeästi havaittavissa luottamusaseman väärinkäytöksiä lisääntyvässä määrin. Myös yrityssalaisuuksiin liittyvät rikosepäilyt ovat lisääntyneet. Nämä ovat rikosilmiöitä, joihin saattaa liittyä korruptiivista toimintaa. Tällaiset rikosepäilyt ovat viime vuosina kasvaneet tasaisesti. Toisaalta elinkeinoelämän lahjusrikoksia on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut hyvin vähän Suomessa. Edelleenkin niitä tulee poliisin tietoon hyvin sattumanvaraisesti, kertoo rikoskomisario Juuso Oilinki Keskusrikospoliisista.

Korruptioepäilyjä korkeissa viroissa

Krp:n tilastojen mukaan Suomessa ei esiinny korruptiota juuri lainkaan kansalaisten ja viranomaisten välisessä päivittäisessä asioinnissa. Sen sijaan tilanne näyttää ongelmallisemmalta yhteiskunnan ylemmillä tasoilla.

- Hyvä veli-verkostot ovat Suomessa maan tapa. Siinä on paljon hyviä asioita, mutta joskus se saattaa siirtyä sinne harmaalle alueelle, jolloin se alkaa olla epäasiallista vaikuttamista. Siitä, onko tämä Suomessa suuri ongelma, on aika vähän näyttöä. Mutta kyllä näissä verkostoissa on selkeästi nähtävissä korruptiivisiä piirteitä, sanoo Oilinki.

Poliisin kirjaamien korruptiorikosepäilyjen määrä on pysynyt Suomessa edelleen vähäisenä. Poliisi sanoo, ettei se pysty arvioimaan korruption todellista määrää luotettavasti. Onkin todennäköistä, että valtaosa korruptiosta jää piilorikollisuudeksi. Poliisi arvioi, että poliisin tietoon tulevien korruptiorikosten osuus on noin 10 prosenttia kaikesta korruptioon liittyvästä rikollisuudesta.

Keskusrikospoliisin mukaan rikosepäilyjen määrän kasvua selittää korruption esilläolo julkisessa keskustelussa viime vuosina.

(MTV3)

Lue myös:

Vaalirahasotkut näkyvät poliisin lahjusrikostilastoissa