Väärä tieto eli disinformaatio on nykypäivän ilmiö, jota ei voi paeta. Koronaviruksen vuoksi käynnissä on globaali pandemia, mutta samaan aikaan myös informaatiopandemia.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan väärä tieto koronapandemian aikana on tappanut tuhansia ihmisiä.
Erityisesti väärää tietoa liikkuu internetissä, mutta myös Suomesta on kokemuksia, joissa informaatiota on levitetty perinteisin keinoin.
– Ei tämä kaikki väärä tieto leviä pelkästään internetissä. Meillä on Suomestakin esimerkkejä, miten esimerkiksi Varsinais-Suomessa ihmisten postilaatikoihin on jaettu erilaisia esitteitä ja tietoa, jossa levitetään väärä tietoa koronaviruksesta, hän sanoo.
Desinfiointiainetta ja hopeavettä
Pääosin disinformaatio liikkuu kuitenkin verkossa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee koronapandemian aikana internetissä liikkuneen kehotuksen, jonka mukaan desinfiointiainetta juomalla välttyisi koronalta. Myös hopeavedestä liikkui väärää tietoa.
Desinfiointiaineen juomiskehotus onkin tyypillinen disinformaation kohde, sillä usein väärä tieto liittyy jotenkin ihmeparantumiseen.
– Ihmeparantumiset ovat isoin juttu, josta levitetään väärää tietoa.
Työelämäprofessorin mukaan väärän tiedon taustalla saattaa olla myös kaupallisia syitä. Esimerkiksi hopeaveden ilosanomaa levittävät voivat haluta lisätä hopeaveden myyntiä.
Pieni joukko takana
Limnéllin mukaan lopulta väärää tietoa masinoiva joukko on yleensä hyvin pieni.
– Erään tutkimuksen mukaan noin kymmenkunta ihmistä tai toimijaa levittää puolta disinformaatiosta, työelämäprofessori kertoo.
Lue lisää: Raportti: kaksitoista ihmistä vastuussa valtaosasta koronavastaisesta virheellisen tiedon levittämisestä verkossa
Suomi on tutkijan mukaan säästynyt suuremmilta disinformaatiokampanjoilta. Tästä esimerkkinä voidaan hänen mukaansa mainita rokotepositiivisuus. Suomalaisten viranomaisten sanomaa ei ole lähdetty disinformaatiokampanjoin voimakkaasti kyseenalaistamaan.
– Myös Suomessa on kuitenkin aktiivinen pieni joukko, joka tuo aktiivisesti väärää tietoa esille. Tämän päivän verkkomaailmassa sen joukon ei tarvitse olla iso, sillä käyttämällä automatisoituja bottitilejä saadaan aikaan hämmennystä ja väärää tietoa levitettyä.
Katso alla olevalta videolta, miten jokainen suomalainen voi estää disinformaation leviämisen.
3:05
Trollit levittävät disinformaatiota, mutta jokainen voi vaikuttaa, miten väärä tieto lopulta leviää
Tunnistaminen tärkeää
Tutkija arvioi, että suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvät valmiudet tunnistaa väärä tieto.
– Uskon että yleisesti suomalaisten korkea sivistystaso ja luottamus yhteiskuntaa sekä viranomaisten toimintaa kohtaan on syy siihen, miksi meillä ei ole Suomessa niin suurta informaatiopandemiaa kuin monissa muissa maissa, Limnéll sanoo.