Koronaepidemian jälkihoidossa on autettava lapsia ja nuoria, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä huomiointia, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä raportissaan.
Asiantuntijaryhmän mukaan kriisin haittavaikutukset kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville. Heihin kuuluvat muun muassa pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä he, joiden perheisiin kriisi on tuonut uusia rahahuolia tai joiden perheissä on ongelmia mielenterveyden ja päihteiden kanssa.
– Lapsiperheköyhyys uhkaa lisääntyä, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat lisääntyneet, ja nuorten koulutuksesta ja työelämästä ulkopuolisuus uhkaa lisääntyä, ellei tehdä määrätietoisia toimia, sanoi työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen tiedotustilaisuudessa.
Kunnat kaipaavat tukea palveluihin
Koska lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla, työryhmä esittää apukeinoiksi lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävän tason varmistamista ja sitä, että kunnille annetaan riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen. Tarvetta on sekä nopeille ja välittömille että pitkäkestoisille toimille.
Ensimmäisen vaiheen toimissa keskityttäisiin muun muassa neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tukemiseen.
Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi myös parantaa, sillä koronakriisi on vaikeuttanut nuorten pääsyä työmarkkinoille.
Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa.