Korkein oikeus tuomitsi STT:n toimittajan herjauksesta

Suomen Tietotoimisto, STT

KKO tuomitsi toimittajan tahallaan, mutta ei vastoin parempaa tietoa tehdystä julkisesta herjauksesta maksamaan sakkoa 2 340 markkaa. Toimittaja ja STT velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan kehitysvammaohjaajalle henkisestä kärsimyksestä 20 000 markkaa.

Erityisammattikoulun kehitysvammaohjaajaa oli Hämeenlinnan käräjäoikeudessa syytetty lievästä kavalluksesta, näpistyksestä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä kavalluksesta. Käräjäoikeus oli myöhemmin hylännyt kaikki em. syytteet toteen näyttämättöminä, ja tuomio oli saanut lainvoiman.

STT:n julkaisema uutinen oli otsikoitu: "Kehitysvammaohjaaja kavalsi oppilaiden varoja Hämeenlinnassa". Tekstissä asiat esitettiin ikäänkuin kehitysvammaohjaajan syyllisyys olisi ollut selvää. Siitä ei ilmennyt, että kysymys oli syyttäjän kannasta ja että syytteet oli kiistetty. Uutisen tarkoin lukemalla lukija saattoi todeta, että asian käsittely tuomioistuimessa oli jäänyt kesken. Otsikon ja uutisen perussävyn vuoksi oli ollut ilmeistä, että valtaosa uutisen vastaanottajista oli saanut sen käsityksen, että kehitysvammaohjaaja oli syyllistynyt oppilaittensa varojen anastamiseen käyttämällä hyväksi heidän vammaisuuttaan.

Uutinen oli sellaisenaan julkaistu muutamissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sanomalehdissä sekä luettu useaan kertaan paikallisessa radiossa. Kehitysvammaohjaajan nimeä ei ollut mainittu uutisessa, mutta uutisen tiedoista se oli ollut helposti selville saatavissa. Ohjaajan asiamiehen vaatimuksesta toimittaja oli myöhemmin oikaissut uutisessa olleen tiedon.

Kehitysvammaohjaaja oli vaatinut asiasta uutisen kirjoittaneelle STT:n toimittajalle rangaistusta vastoin parempaa tietoa tehdystä julkisesta herjauksesta sekä vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä.
Hämeenlinnan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus olivat hylänneet toimittajaa vastaan nostetut herjaussyytteet ja vahingonkorvausvaatimukset.

Oikeudenkäyntiselostuksiin tarkkuutta

Oikeudenkäyntiselostuksiin vaaditaan tarkkuutta

KKO:n mukaan on tärkeää, että tiedotusvälineiden selostukset oikeudenkäynneistä ovat tarkkoja ja totuudenmukaisia. Syytetyn leimaaminen syylliseksi kesken käsittelyn ja pelkästään toisen osapuolen kannan esiintuominen voivat olla asianomaisen kannalta vaikeasti korjattavissa. Väärien tietojen ja odotusten luominen oikeudenkäyntiuutissa heikentää myös tuomioistuimien toimintaedellytyksiä.

KKO katsoi, että toimittaja oli tahallaan julkisesti ja perättömästi väittänyt kehitysvammaohjaajan syyllistyneen kavallusrikoksiin, mikä on ollut omiaan saattamaan ohjaajan halveksimisen alaiseksi. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että herjaus olisi tehty vastoin parempaa tietoa.

Kunnianloukkausrikoksen aiheuttaman kärsimyksen määrä ja ilmenemismuodot vaihtelevat, ja näytön esittäminen psyykkisistä tekijöistä sekä syy- ja seuraussuhteista on usein mahdotonta. Korvaus on tällöin määrättävä arvioimalla kunnianloukkauksen laadun, asian saaman julkisuuden ja sen tosiasiallisten vaikutusten perusteella. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon, että osan henkilön kokemasta kärsimyksestä voidaan olettaa aiheutuneen jo siitä, että hän oli joutunut kavallusepäilyjen kohteeksi ja oikeudessa syytetyksi. Tältä osalta toimittaja ja STT eivät ole korvausvelvollisia. Korvausta alentaa myös se, ettei nimeä ollut uutisessa mainittu ja herjauksen vaikutus oli tässä suhteessa jäänyt rajoitetuksi. Korvausta alentavasti vaikuttaa myös oikaisu, jonka toimittaja oli laatinut ohjaajan asiamiehen vaatimuksesta..

(MTV3)