Korkeasti koulutetut työskentelevät väärillä aloilla

Korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava vaatii valtiovaltaa ottamaan vastuuta siitä, että koulutuksen laatu vastaisi nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Yliopistoista valmistuu jatkuvasti yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut, kun muiden on vähentynyt. Ongelmana ei kuitenkaan ole työttömyys, vaan väärä työ.

Akavan puheenjohtaja Risto Piekka arvostelee koulutusjärjestelmää siitä, ettei se ota huomioon opintojen tarvetta ja laatua. Keskeisenä syynä on hänen mukaansa se, että korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat rahoituksensa opiskelijamäärien ja valmistuneiden määrien perusteella.

- Koulutusmenot ovat yksi julkisen sektorin suurimmista menoeristä. Onkin erikoista, ettei valtiovalta ole seurannut työllistymisen laatua systemaattisesti, hämmästelee Piekka.

Tradenomeista ja sosionomeista noin 15 prosenttia on koulutustaan vastaamattomissa töissä. Insinöörien ja maatalous-metsätieteellisen koulutuksen saaneissa luku noin 10 prosenttia.

- Tekniikan opiskelijoita on enemmän kuin lukiossa pitkän matematiikan lukijoita, vaikka jälkimmäiset suuntautuvat monille muillekin aloille, kuten lääkäreiksi, Piekka toteaa.

Piekan mukaan oppilasmäärät ovat lisääntyneet puolella kymmenessä vuodessa. Opettajien määrä ei vastaa tarvetta.

Koulutetut toimivat usein pätkätöissä

Akavan tänään julkistaman tutkimuksen mukaan kolmasosa vuonna 2000 valmistuneista on ollut työttömänä. Useimmilla työttömyys on kuitenkin jäänyt lyhyeksi. Vajaat 60 prosenttia on ollut työttömänä vain kerran. Kaksi kolmesta oli työttömänä alle puoli vuotta.

Työllisyystilanne on 2000-luvulla ollut suhteellisen hyvä. Koulutusalojen välillä on kuitenkin suuria eroja.

Vähiten työttömyyttä on ollut ammattisuuntautuneilla kuten lääke- sekä teknillistieteellisillä aloilla. Sen sijaan humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä, maatalous-metsätieteellisillä ja taideteollisilla aloilla työttömänä on ollut yli 40 prosenttia.

Viiden vuoden jälkeen valmistumisesta joka neljäs vastaajista toimi pätkätöissä, lähinnä julkisella sektorilla. 15 prosenttia ilmoitti, ettei työtehtävää ole haluttu vakinaistaa.

Kysely tehtiin yhdeksässä yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sekä lastentarhanopettajille ja farmaseuteille. Siihen vastasi puolet eli yli 4 500 vuonna 2000 valmistunutta.

Tutkimuksen tekivät ura-ja rekrytointipalveluiden laitoksilla työskentelevät tutkimuskoordinaattori Päivi Korhonen Tampereen yliopistosta ja tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta.

(MTV3-STT)