Korkeasti koulutetut tinkivät vapaa-ajasta

Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo, että pitkät työajat ja työkeskeisyys vaativat veronsa perhe-elämässä. Puolet vastaajista myönsi, että ajankäyttö ja kotityöt aiheuttavat ristiriitoja kotona. Ongelma oli yleisin 25-44-vuotiailla, joiden aika on usein elämäntilanteen vuoksi tiukimmalla. Perheen ja työn yhteensovittaminen vaikuttaa pulmalliselta nimenomaan silloin, kun työpäivät venyvät, työt kulkevat kotiin ja työaikakulttuuri riistäytyy "kaoottiseksi".

-Työn ja perheen suhteeseen voidaan vaikuttaa sekä työaikojen pituudella että työaikakulttuurilla, kirjoittavat tutkijat Jouko Nätti ja Timo Anttila Sitran raportissa Työn muutos ja hyvinvointi tietoyhteiskunnassa.

Vastaukset kuitenkin kertovat, että tietotyössä ylityöt ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tutkimuksen aineistona ovat yli 1 600 korkeakoulutetun työntekijän vastaukset, jotka kerättiin viime keväänä Tilastokeskuksen toteuttamassa kyselyssä.

Etätyö kiinnostaisi

Vastaajista 45 prosenttia kertoi työskentelevänsä tavallisesti yli 40 tuntia viikossa. Noin joka kolmannen työ venyy säännöllisesti yli sovitun tai tavanomaisen työajan, ja vielä useampi purkaa ruuhkaa yliajalla ainakin silloin tällöin. Niinpä vain 27 prosenttia selviää työstään niin, että ylitöitä tarvitaan vain harvoin. Kaikista vastaajista 42 prosenttia sanoi, ettei ylitöitä kirjata, ja reilu kolmasosa kertoi, ettei niitä myöskään korvata.

Liki joka kymmenes ilmoitti, että periaatteessa ylityöt voi korvata vapailla, mutta käytännössä se ei onnistu. Viimeksi kuluneen viikon aikana 62 prosenttia oli tehnyt töitä kotona, osa myös sukulaisissa tai mökillä. Monien työhön kuului matkustamista ja edustamista. Kotona työskentelyyn kului keskimäärin seitsemän tuntia viikossa.

Säännöllisestä etätyöstä oli sopinut vain neljä prosenttia vastaajista, mutta käytännössä suuri osa pystyy työskentelemään myös kotona. 14 prosenttia vastaajista sanoi tekevänsä jo sopivasti etätyötä, mutta 24 prosenttia oli kiinnostunut työskentelemään aiempaa suuremman osan varsinaisesta työajastaan kotoa käsin.

Tiimityö venyttää viikkoa

Runsas puolet vastaajista arvioi työyhteisönsä pitävän normaalia työaikaa suotavansa tavoitteena. Joka neljännen työpaikalla työaikojen venymistä katsotaan kuitenkin läpi sormien, ja joka viides koki, että ylityön tekeminen on jopa suotavaa.

Vastausten perusteella tutkijat tyypittelivät eri työtehtävien ja alojen työaikakulttuurit. Heidän mukaansa työkeskeinen, vaativa ja tulosodotusten painama kulttuuri on tyypillistä teollisuudessa, tietoliikenteessä ja rahoitusalalla sekä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Osa asiantuntijoista työskentelee jopa kaoottisessa kulttuurissa, jossa työt ja työajat eivät pysy hallinnassa.

Opettajat, yrittäjät sekä nuoret työntekijät kuvasivat muita useammin työaikakulttuuriaan inhimilliseksi, ihmis- ja perhemyönteiseksi sekä sosiaaliseksi ja leppoisaksi. Julkishallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa löytyi muita aloja enemmän niitä, joiden mielestä työajat ovat hallinnassa ja niitä seurataan. Vastaukset todistavat, että muodikas tiimityö on vakiinnuttanut paikkansa ja pidentänyt osaltaan työaikoja. Yli 90 prosenttia kertoi työskentelevänsä "tiimissä" työtovereidensa kanssa. Mitä enemmän tiimityötä tehdään, sitä pidemmäksi venyvät myös viikot.

Kotitöistä tingitään

Kun aika ei riitä, jostakin pitää tinkiä. Vähän yli joka kolmas kertoi tinkivänsä kotitöistä, ja miltei yhtä moni totesi harrastamisen tai ystävien tapaamisen jääneen vähemmälle. Aikaa ylitöihin nipistetään melko yleisesti myös sukulaissuhteista, puolison kanssa vietetystä ajasta ja perheen yhteisistä puuhista.

Kuitenkin vain 16 prosenttia myönsi, että työt olisivat vieneet aikaa lapsilta tai heidän hoidoltaan. 9 prosenttia on tinkinyt parisuhteen tai perheen perustamisesta. Vastaukset vaihtelivat usein sukupuolen, aseman tai alan mukaan. Niinpä esimerkiksi koko parisuhteen "välttely" oli tietoliikenteessä yleisempää kuin muilla aloilla.

Kysely kuitenkin kertoo, että perhe koetaan edelleen yleisimmin elämän tärkeimmäksi asiaksi. Myös oman työn tekeminen kunnolla oli useimmille tärkeää, mutta sen sijaan vain 15 prosenttia piti keskeisenä työssä menestymistä ja 6 prosenttia vaurastumista. Paljon useammat arvostivat elämässään ulkoilua ja liikuntaa, ystäviä ja sosiaalista elämää sekä harrastuksia.

-Tulokset eivät siten tue näkemystä, että työ olisi korvannut perheen keskeisenä elämän alueena, lohduttavat tutkijat.

(MTV3-STT)