Korkeakouluopiskelijat peräävät lisää tukea

-Kunnianhimoisten tavoitteiden myötä on myös hyväksyttävä se, että kustannuksia aiheutuu enemmän kuin tilanteessa, jossa koulutuspaikka tarjotaan pienemmälle osuudelle väestöstä. Ei ole mielekästä asettaa sellaisia tavoitteita, joita ei ole mahdollista toteuttaa, huomauttaa Suomen Ylioppilaskuntien Liitto kannanotossaan.

Opintotuki on ollut samalla tasolla aina vuodesta 1992, jolloin tukiaikaa lyhennettiin, painopiste siirtyi opintolainasta opintorahaan ja laina muuttui markkinakorkoiseksi. Opintorahan suuruus on 259,01 euroa kuukaudessa. Opiskelijat järjestivät tänään kaikissa yliopistokaupungeissa tempauksia muistuttaakseen tuen jälkeenjääneisyydestä.

Yleinen kustannustaso on SYL:n laskelmien mukaan noussut vuosikymmenessä vähintään 16 prosenttia. SYL:n mukaan tavoitteena pitää olla joustava, vaihtelevat elämäntilanteet huomioonottava tukijärjestelmä, joka luo realistiset mahdollisuudet valmistua mielekkäässä ajassa ja tukee opiskelijoita sitoutumaan opiskeluun.

Linde'n tyrmää korotustoiveet

Kulttuuriministeri Suvi Linde'n tyrmää opiskelijoiden toiveet tasokorotuksesta epärealistisina.

Tiukassa budjettitilanteessa Linde'n suuntaisi mahdolliset lisärahat mieluummin täsmätoimiin, jotka parantaisivat hankalimmassa tilanteessa olevien opiskelijoiden asemaa, mutta rasittaisivat valtion kukkaroa selvästi tasokorotusta vähemmän.

Ensimmäiseksi hän pidentäisi opintotukiaikaa aloilla, joissa perustutkinto on vähimmäismäärää eli 160:tä opintoviikkoa laajempi. Linde'n jatkaisi heidän tukiaikansa 60 kuukauteen.

Muita täsmäkeinoja olisivat asumislisän perusteena olevien vuokrarajojen nostaminen sekä opiskelijoiden ateriatuen korottaminen.

Opintotukiajan alakohtainen pidentäminen jäi tämän vuoden budjetissa toteutumatta.

Linde'n muistuttaa, että opintoraha on edelleenkin vain osa opintotukea. Niinpä esimerkiksi opiskelijoiden hakiessa toimeentulotukea heidän tuloihinsa lasketaan myös opintolaina, vaikkeivät he sitä olisikaan nostaneet.

(MTV3-STT)