Korjausrakentaminen tuo suuret säästöt

Ennakoivalla suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan säästää hyvinkin kolmasosa kiinteistön elinkaaren aikana käytettävistä kustannuksista.

Kyse on isoista summista, korostaa korjausrakentamisen strategiaa pohtineen työryhmän puheenjohtaja rakennusneuvos Erkki Laitinen.

Rakennusneuvos Erkki Laitisen vetämä työryhmä pohti korjausrakentamisen tulevaisuutta.

Säästöä syntyy, kun kunnossapito-, huolto- ja korjaustoimet ajoitetaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Silloin ei päädytä tilanteeseen, jossa korjataan mahdollisesti hyvin pahoiksi päässeitä vaurioita ja jossa kustannukset kasvavat huomattavasti.

Korjausrakentamiseen investoidaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin uudisrakentamiseen, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti.

Työryhmä esittää, että korjausrakentamisen tärkeys näkyisi tulevaisuudessa koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Korjausrakentamisessa olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja esteettömään kulkemiseen.

Korjausrakentamisen tarve kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi vesikattoja, julkisivuja, parvekkeita ja ikkunoita pitäisi 2010-luvulla korjata kaksi kertaa niin paljon kuin nyt. Työryhmän ehdottama linjaus kantaa vuoteen 2017 saakka.

Autosta huolehditaan asuntoa paremmin

- Vaikka asunto on usein yksittäiselle ihmiselle elämän tärkein investointi, sen kunnosta huolehditaan yleensä huonommin kuin autosta, pohti asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) saadessaan työryhmän esityksen.

- Kiinteistönpito ja ylläpitävä korjaaminen nähdäänkin usein välttämättömänä pahana, viimeiseen asti lykättävänä velvollisuutena. Autojen osalta vuosittaiset kustannukset ja määräaikaishuollot ovat useimmille itsestään selvyys.

Ennakoivan ja suunnitelmallisen toimintatavan omaksuminen onkin Vapaavuoren mukaan asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille todellinen haaste.

Työryhmän esitys lähtee lausuntokierrokselle, joka päättyy 24. elokuuta. Hallituksen ohjelmassa on otettu huomioon korjausrakentamisen kehittämistarpeet. Ohjelman mukaisesti strategiasta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös, jossa määritellään tavoitteet ja valtion panostus moninkertaistuvan korjaustarpeen hallitsemiseksi.

(MTV3-STT)