Kopteriyhtiö vaatii valtiolta yli kuuden miljoonan korvauksia

Yhtiön toimitusjohtaja Kari Ljungberg suomii kovin sanoin paitsi poliisia myös hammashoitolaitteiden valmistajaa Planmecaa ja sen toimitusjohtajaa Heikki Kyöstilää. Planmecan mukaan Ljungbergin väitteet ovat asiattomia ja kyse on siitä, että FastClass on Planmecalle velkaa yli viisi miljoonaa euroa.

Poliisi epäili konkurssiin menneen Copterlinen toimintaa jatkaneen FastClass–yhtiön johtoa raskaista rikoksista. Yhtiön toimitusjohtajaa Kari Ljungbergia sekä yhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja hallituksen entistä jäsentä syytettiin omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta ja törkeästä rahanpesusta. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Rikosepäilyistä olivat huhtikuussa 2013 tehneet tutkintapyynnön ulosottovirasto ja yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista Planmeca Oy. Planmecan toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä on yksi Suomen kovatuloisimmista henkilöistä. 

– Velkoja Planmeca Oy/Heikki Kyöstilä on halunnut rangaista meitä siitä, että olimme saaneet erittäin hyvän sopimuksen solmituksi Norjaan. Hän halusi liiketoiminnan ja kopterin itselleen, Ljungberg sanoo MTV Uutisille

Kyse helikopterin ulosmittauksesta

FastClass Oy hankki kesällä 2011 Agusta Westland AW 139 -merkkisen helikopterin. Hankinta rahoitettiin suurelta osin määräaikaisella lainalla Pohjola Pankki Oyj:ltä. Planmeca antoi tuolloin omavelkaisen takauksen FastClassin lainasta ja sai vastavakuutena ilma-aluskiinnityksen helikopteriin.

FastClass ei kyennyt maksamaan lainaa takaisin Pohjolalle laina-ajan umpeutuessa tammikuussa 2012. Planmeca maksoi takaajan ominaisuudessa lainan Pohjolalle korkoineen ja kuluineen, yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa.

Helsingin ulosottovirasto ulosmittasi helikopterin Planmecan saatavien turvaamiseksi tammikuussa 2013. Rikosepäilyjen mukaan FastClassin johto rikkoi ulosottopäätöstä, kun se teki helmikuussa 2013 leasing-sopimuksen norjalaisen yhtiön kanssa ja siirsi ulosmitatun helikopterin kiellonvastaisesti Tanskaan liikennöimään Pohjanmerellä öljynporauslauttojen henkilökuljetuksissa. Epäilyjen mukaan FastClassin johto siis salasi ulosottoviranomaisilta ja yhtiön velkojilta leasing-sopimuksen ja helikopterin vuokraamisen ulkomaille.

Poliisin mukaan helikopterin takavarikko tehtiin pakkokeinolain perusteella, kun oli syytä epäillä, että helikopteri oli viety rikoksella ulosottoviranomaisten määräysvallasta.

– Tosiasiassa tämä rehtiin siviiliperusteisen palveluksen toteuttamiseksi Planmecalle, Ljunberg väittää.

Helsingin poliisista ei haluttu kommentoida Ljungbergin väitettä ja kopteritutkintaa.

Käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, ettei FastClassin johdon ole näytetty syyllistyneen rikoksiin. Oikeuden mukaan heillä oli mahdollisuus solmia helikopterin vuokrasopimus norjalaisen yhtiön kanssa. He olivat jo tässä vaiheessa olleet yhteydessä ulosottomieheen ja tämä on ollut tietoinen vastaajien halusta solmia sopimus ja suhtautunut sopimuksen solmimiseen myönteisesti.

Ulosottokaaren mukaan ulosmitatun esineen käyttäminen sen tavanomaiseen tarkoitukseen on sallittua, ellei ulosottomies sitä kiellä. Käräjäoikeuden mukaan vastaajat eivät mieltäneet rikkovansa ulosottomiehen antamaa määräämiskieltoa vaan heillä oli pikemminkin oikeus pitää menettelyään lainmukaisena. Kun syyte omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta kaatui, myös syyte törkeästä rahanpesusta hylättiin

Yli 6 miljoonan korvausvaatimus

Kihlakunnansyyttäjä Pentti Suhonen kertoi MTV Uutisille, että hän on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon. Suhonen ei kuitenkaan ole vielä varma, valittaako hän tuomiosta. Ljungberg aikoo vaatia miljoonakorvauksia valtiolta.

– Tämän perusteettoman rikostutkinnan ja siellä suoritettujen varallisuustakavarikkojen myötä Planmeca yhdessä poliisin kanssa aiheutti yli 6,2 miljoonan euron vahingon, Ljungberg sanoo.

Planmeca: "Kyse saatavan perinnästä"

Planmecan käsitys omasta roolistaan on kokonaan toisenlainen. Planmeca pitää Kari Ljungbergin väitteitä asiattomina.

Planmecan mukaan yhtiö on jo kolmen vuoden ajan yrittänyt periä FastClassilta omavelkaisen takauksen perusteella syntynyttä yhteensä noin 5,5 miljoonan euron saatavaansa, josta on lainvoimainen päätös. Planmecan pyrkimyksenä on ollut saatavan periminen ensisijaisesti helikopterin arvosta. Perintätoimet eivät ole tuottaneet tulosta. Planmecan mukaan FastClassin valinnat tilanteessa ovat johtaneet luottamuspulaan velkasuhteessa.

Planemecan mukaan sen ydinliiketoiminta liittyy hammashoitolaitteisiin eikä yhtiöllä ole helikopteritoimintaan kohdistuvia laajennuspyrkimyksiä. Planmecan mukaan Heikki Kyöstilä ei ole osallistunut aktiivisesti Planmecan saatavan perintään.