Syyttävä sormi olisi epäreilua kohdistaa Leijoniin, kun joukkue joutuu käyttämään annettuja pelimerkkejä.
"Ei voi kauhalla kaapia, kun on lusikalla annettu."
–Ville Nieminen, Bratislava 5.5.2011
Supliikilta Tampereen pojalta oppimani viisaus osuu ja uppoaa Leijoniin. Väänänen, Kukkonen, Lepistö, Salminen, Pyörälä, Pihlström, Aaltonen, Osala, Jaakola, Hartikainen. Siinä muutamia pelaajia, jotka olivat mukana kovatasoisessa Karjala-turnauksessa. Minskissä he loistavat vain poissaolollaan.
Mikään MM-kisoissa pelaava joukkue ei kestäisi tuollaisen materiaalin menettämistä.
Vuosi sitten Ruotsin kotikisat olivat mennä pipariksi. Sitten tulivat Sedinit, jotka tekivät sateen ja johdattivat Tre Kronorin mestaruuteen. Vertauskuvallisesti Suomen vastine on Sallisen veljekset – armottomia taistelijoita molemmat, mutta he eivät ole Sedinejä, eikä Suomen tarina muistuta Ruotsin viimekeväistä.
Jotta kiekkokansa ei liikaa masentuisi urheilun tuomista pettymyksistä, päätetään tämä tarina piristävään runoon. Yleisradion puolella sukunimikaimani runosuoni sykkii Twitterissä, joten yritetään nokittaa määrämittaisella haikulla.
Kiekko pomppi näin
Tää on hävitty peli
Mennään eteenpäin