Kommentti: Sote-sopu tuli puskista – napanuora kuntauudistukseen katkaistiin

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on polkenut raskaasti eteenpäin koko hallituskauden ajan. Siihen on mahtunut monen monta ehdotettua – ja yhtä monta tyrmättyä - ratkaisumallia ja ainakin kymmenkertainen määrä työryhmiä.

Tänään hallitus ja oppositio ilmoittivat yhteen ääneen, että sote-uudistuksesta on saatu aikaan historiallinen sopu.

Sote-malli vaikuttaa äkkiseltään katsottuna oikein hyvältä. Tällaista malliahan on itse asiassa tavoiteltu koko sote-sotkun ajan: Ideana on yhdenluukun periaate eli se, että Matti Meikäläinen saa niin terveyskeskuspalvelut kuin erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut samasta paikasta.

Apua kaipaavan ei siis tarvitse itse juosta luukulta toiselle, vaan hän voi kävellä yhdestä ovesta sisälle ja päästä suoraan oikeiden palveluiden äärelle.

Mikä tässä on sitten ollut niin kovin kovin vaikeaa?

Hallitus linjasi alkutaipaleellaan, että sote- ja kuntauudistusta viedään eteenpäin käsi kädessä. Hallituksen ajatuksena oli, että uudistukset tukevat (ja pakottavat) toinen toistaan. Eli kun sote-uudistuksessa määritellään, mitä palveluja minkäkin kokoiset kunnat saavat itsenäisesti tuottaa, hallitus uskoi, että se ajaa pienet kunnat oma-aloitteisesti yhdistymään isommiksi. Ja kas, näin olisi sekä sote- että kuntauudistus hoidettu alta pois.

Toisin kuitenkin kävi. Kunnat panivat hanttiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) myönsi tänään suoraan, että kytkös kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen välillä katkeaa.

- Sote-uudistuksella ei muuteta kuntarakennetta, Urpilainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tämä on suuri arvovaltatappio hallitukselle ja erityisesti kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok).

Kahden uudistuksen erottaminen vaikuttaa kuitenkin olevan ainoa ratkaisu sille, että sote-sopu ylipäätään saatiin aikaiseksi.

Toinen suuri asia, jonka hallitus joutui tänään myöntämään, oli aikaisemman sote-mallin ylitsepääsemättömät perustuslailliset ongelmat. Jo lähes vuoden ajan hallitus on toitottanut, että Orpon-työryhmän sorvaamaan sote-mallin perustuslailliset ongelmat saadaan ratkaistua.

Toisin kuitenkin kävi. Ongelmat eivät kadonneet minnekään.

Kun hallituksessa herättiin siihen, että sote-uudistus voi todella kaatua perustuslaillisiin ongelmiin, alkoi aika yksinkertaisesti loppua kesken. Sote-sopu piti saada aikaan tämän kevään aikana, jotta se ehtisi ajoissa eduskuntaan ja toimeenpantavaksi vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Hallituksen kurkkua alkoi kuristaa.

Kokoomuksessa mitta tuli täyteen joulukuussa. Pääministeri ja puheenjohtaja Jyrki Katainen halusi asiassa ratkaisua. Kokoomuksen puoluehallitus nimesi pienen ryhmän etsimään kokoomuslaista mallia umpikujasta.

Tämän ryhmän vetäjänä toimi yllätysnimi, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, ei asiasta aiemmin neuvotellut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Vapaavuoren ryhmän työ vuosi julkisuuteen tämän kuun alkupuolella. Myös SDP:ssä on ollut ilmeisesti pohdintaa ja keskustelua erilaisista vaihtoehdoista.

Pitkin matkaa oppositiossa - mutta myös hallituspuolueiden riveistä - on vaadittu, että näin merkittävä uudistus olisi pitänyt neuvotella ja sopia kaikkien puolueiden kesken. Näin on tehty aina ennen.

Vasta tämän viikon alkupuolella tilanne oli kypsä. Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat eli Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Timo Soini ja Juha Sipilä tapasivat kasvokkain. MTV Uutisten tietojen mukaan aloitteellinen asiassa oli keskustan Sipilä. Itselleenkin yllätykseksi puheenjohtajat huomasivat, että uusi tulokulma asiaan on mahdollinen.

Puheenjohtajat antoivat neuvottelumandaatin pienelle ryhmälle, johon kuuluivat peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd), elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), kansanedustaja Juha Rehula (kesk) sekä kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps).

Ratkaisupäivä ajoittui vasta torstain-perjantain tuntumaan, jolloin yhteisymmärrys alkoi näyttää mahdolliselta. Olennaista oli myös se, että kaksi suurta hallituspuoluetta kokoomus ja SDP löysivät toisensa ja pystyivät seisomaan mallin takana.

Puheenjohtajat ovat pitäneet yhteyksiä puhelimitse ja tavanneet myös loppuviikosta.

Hurjinta asiassa on se, että hallituksen pienet puolueet kuulivat neljän suuren puolueen neuvotteluista ja sovusta vasta eilen. Hallituksen ja opposition yhteistä ratkaisua onkin hiottu kasaan vielä viime yönä.

Nyt alkaa poliittinen kilpajuoksu siitä, kuka kerää sote-sovusta poliittisen kunnian.

Tänään julkaistu sote-malli on voitto ainakin alan asiantuntijoille. Asiantuntijat ovat alusta asti sanoneet, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen vaatii tulevaisuudessa mahdollisimman suuren väestöpohjan.

Tänään julkistetussa mallissa väestöpohjat ovat isoja, sillä sote rakentuu viiden erityisvastuualueen varaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén sanoikin tänään omassa tiedotteessaan, että sote-ratkaisu oli parempi kuin hän olisi itse pystynyt kuvittelemaankaan.

Toisaalta myös kunnat saivat ainakin yhden tahtonsa läpi. Kunnat ovat karsastaneet hallituksen aikaisemmin kaavailemaan vastuukuntamallia. Kun kunnilta saatiin puolitoista viikkoa sitten kommentit hallituksen aikaisemmasta sote-linjauksesta, päällimmäiseksi nousi toive kuntayhtymästä.

Ja tänään julkistetussa sote-mallissa hallintomalli tulee olemaan nimenomaan kuntayhtymä, jossa pienemmätkin kunnat saava äänensä kuuluviin. Miten se käytännössä tapahtuu, se selviää vasta kevään aikana, kun hallitus neuvottelee sote-uudistuksen yksityiskohdista.

Mutta kuten sanottu, kilpajuoksu sote-voittajan etsimisestä on täysin turhaa. Viime kädessä kaikki voittivat. Kolmen vuoden tuskaisen väkerryksen jälkeen ratkaisu oli välttämätön suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden vuoksi.