Kommentti: Pian miljoona työntekijää ilman palkkasopimusta?

Pahimmassa tapauksessa torstaina, ensimmäinen helmikuuta, noin miljoona palkansaajaa siirtyy sopimuksettomaan tilaan.

Miten tässä näin pääsi käymään? Syksyllä vientiliitot tekivät sopimuksensa tyylikkäästi – paperiteollisuuskin, vaikka tilanne oli vaikea. Nyt neuvottelut ovat pääosin jumissa.

Silloin syntyi myös palkkalinja, kahdessa vuodessa noin 3,2 prosentin korotukset. Tätä linjaa nyt koetellaan. Niin kunta-ala kuin yksityinen palvelualakin haluaisivat tavalla tai toisella enemmän. Kunta-alan liittojen tähtäimessä on lomaraha-kompensaatio ja palkkaohjelma palkankorotusten päälle, jolla korvattaisiin julkisen alan "palkkaliukumien" puutetta.

Tammikuun alussa pankit olivat kiinni lakon takia: 

Hiihtokeskukset kiersivät palkkalinjaa

Hiihtokeskukset taisivat jo kiertää "palkkalinjaa" sopimalla paikallisesti vientialoja suuremmat palkankorotukset.

Parhaillaan on alkamassa (tiistai 30.01, iltapäivällä) kunta-alan ehkä ratkaiseva neuvottelu. Kunta-tessissä sovitaan yli 400 000 suomalaisen palkoista. Ja sen ohessa neuvotellaan valtion ja kirkon sopimukset. Myös työrauhavelvoite päättyy tällä viikolla, koska sopimukset on irtisanottu.

Lisäksi yliopistojen ja oppilaitosten sopimusneuvottelut kangertelevat.

Myös valtaosa palvelualojen sopimuksista umpeutuu torstaina. Jo nyt lienee selvää, että PAMin, esimerkiksi kaupan ja ravintola-alan, palkoista neuvotellaan vielä helmikuun puolella. Eniten jumissa on kiinteistöalan työntekijöiden työehdot. Näiden sopimusten piirissä on yli 400 000 palkansaajaa.

Rahoitusalan sopimukset umpeutuivat marraskuussa, eikä uusista ole tietoa. Neuvottelut ovat täysin solmussa. Olisiko jopa mahdollista, että tässä käy samalla tavalla kuin Elannon hevosmiehille aikanaan, sopimus jää tekemättä, kun traktorikuskit veivät hommat.

Pakkaa sekoittaa myös SAK:n perjantainen aktiivimallimielenosoitus. Vaikka palkkaneuvotteluita käyvät liitot eivät pääosin osallistu poliittisiin lakkoihin, niin lakiin syyttömiä työnantajia mielenosoitus raivostuttaa.

Suhtautuminen aktiivimallin vastustamiseen on myös jakanut palkansaajajärjestöjä eri leireihin.

Aktiivimallin vastustus on paljastanut lisäksi palkansaajajärjestöistä radikaalimpia osia, jotka palkkaneuvotteluiden sijasta haluaisivat mieluummin kaataa maan hallituksen poliittisella yleislakolla.