Kommentti: Moraali voi rapautua sääntelytalkoissa

Selvitellessämme Verohallinnon tehostamistoimia ja nykyaikaista verovalvontaa, kuulin lauseen jälleen. Olen varma, että tulen kuulemaan sen jatkossa vielä useammin. Suomessa on nimittäin nyt käynnissä sääntelyn purkamistalkoot. Halutaan vähemmän turhia pykäliä ja byrokratiaa. Se tarkoittaa vähemmän valvontaa.

Ympäristölupien kanssa työskentelevä virkamies totesi vastikään, että hänenkin alallaan on painetta nojata yhä enemmän luottamukseen. Hommat hoituisivat nopeammin ja edullisemmin, jos yritysten väitteet hyväksyttäisiin tarkastamatta ja leima lyötäisiin paperiin.

Turhan sääntelyn kitkeminen kuulostaa yleisellä tasolla ilmaistuna kauniilta, ja luottamusta ihmisen oikeamielisyyteen tarvitaankin. On ylipäätään mahdotonta, että kaikkea valvottaisiin koko ajan. Eikä se ole toivottavaakaan.

Sääntelytalkoita selittää paitsi halu vähentää turhaa byrokratiaa, myös säästöjen etsiminen julkishallinnosta.

Verohallinto on myöntänyt, että se siirtyy pakkokeinoista ja valvonnasta yhä enemmän asiakkaiden valistamiseen ja ohjaamiseen. Haastattelussamme verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo sanoi tähän syynkin: Muuta vaihtoehtoa ei ole, koska resurssit ovat niukat.

Kuinka pitkälle luottamukseen voidaan nojata? Voisiko valvonnan lopettaa kokonaan? Jos vain hyväksymme ne tappiot, jotka huijarit tai onnenonkijat aiheuttavat esimerkiksi väärillä vähennysvaatimuksillaan?

Verohallinto uskoo virallisen selityksensä mukaan, että ihminen ei toimi vilpillisesti, jos asioiden asiallisesti hoitaminen on vain mahdollisimman helppoa. Jos on kätevä nettipalvelu.

Epäilen, että keskeisin syy ihmisten säntilliseen käyttäytymisen on muualla. Uskomme, että verottajalle täytyy laittaa sentilleen tarkat ja paikkansapitävät tiedot, koska verottaja on tarkka ja vaativa. Verovirkailijat ovatkin perinteisesti olleet pedantteja puurtajia. Nyt työntekijöiden keskuudessa ihmetellään, että tarkkuus ja huolellisuus eivät ole enää rekrytoinnissa samassa arvossa kuin ennen. Vaatimuslistaan ovat ilmestyneet muun muassa hyvät sosiaalisen median taidot.

Kansalainen uskoo myös siihen, että kaikkia kohdellaan verotuksessa tasavertaisesti. Moni kuvittelee, että jos vaatii naapurin kanssa samaa vähennystä, vaatimuksia kohdellaan samalla tavalla. Näin ei ole nytkään. Mutta käsitys valvonnan uskottavuudesta on tärkeä. Jos se rapistuu, voi veropohjakin rapistua ja se voi tapahtua nopeasti. Näin varoitti kokenut Verohallinnon virkamies, joka kritisoi yhä voimistuvaa luottamuslinjaa.

Toistaiseksi verottaja näyttää onnistuneen tehostamisessa. Uutisoimme tänään loppukesän työsumasta ja samaan aikaan tehdyistä verovalvonnan kevennyksistä. Nekään eivät Verohallinnon mukaan aiheuttaneet verotappioita, vaikka työntekijöiden keskuudessa sitä on vahvasti epäilty. Verohallinto taiteilee kuitenkin kaltevalla pinnalla ja myös pääjohtaja Pekka Ruuhonen on ilmaissut huolensa tulevista säästötavoitteista.

Sääntelyn purkutalkoissa on hyvä pitää mielessä, että säästöt voivat muuttua nopeasti tappioiksi. Yksi holtittoman yrityksen aiheuttama ympäristösotku jyrää lepsun valvonnan tuomat säästöt silmänräpäyksessä. Verovirkailijain liitto on puolestaan laskeskellut, että 100 henkilötyövuoden vähentäminen voi aiheuttaa yli 60 miljoonan euron veromenetykset. Kun uskottavuus menee, sen takaisin saaminen on työlästä ja kallista.