Kommentti: Kuuban valtiollinen ruokakauppa on kamala

"Oletko toimittaja?", virkailija varmistaa mikrofonikasaa tutkiessaan ja huutaa kollegan paikalle. Toimittajaviisumi auttaa kuitenkin läpi, mutta siitä alkaa lehdistöviranomaisen mielistely. Viisumi ei tietenkään riitä, vaan hallitukselle pitää maksaa erikseen "lehdistöpassista".

Onneksi kollegani täydentää rikkinäistä espanjaani ja selviämme vain yhdellä valvontakäynnillä.

Kuubassa on sekä mielenkiintoista että turhauttavaa olla toimittajana. Paikalliset voivat olla rehellisiä vain "off the record", sillä maan kommunistisen hallituksen arvostelusta voi joutua loppuelämäksi vaikeuksiin. Toisaalta maa on jotain hyvin erityislaatuista, jossa löytyy paljon mielenkiintoista kerrottavaa.

Yhdysvaltain ja Kuuban diplomaattiset neuvottelut ovat historiallisen kaunis asia, mutta tavallinen kadun tallaaja näkee asemansa silti toivottamana.

- Kuubassa käy useita miljoonia turisteja joka vuosi, mutta me emme hyödy siitä. Emme saa mitään, vaikka koko Amerikka tulisi tänne shoppailemaan, sanoo havannalainen yrittäjä ennen kameran esiin ottoa.

Videokameran nauhoittaessa hän yrittää tasapainoitella totuuden ja pelon välillä.

Kuuba on erittäin ristiriitainen maa. Toisaalta kommunismin merkit näkyvät joka kadunkulmauksissa, toisaalta amerikanraudat ja Madonnan kuvat koreilevat kadunkulmissa. Kun turisti yrittää tilata kuumuudessa Coca Colaa, baarimikko kehottaa valitsemaan Cola Nacional eli kansallisen kolajuoman, koska amerikkalaista ei ole.

Toki muitakin marketteja löytyy, mutta pakko sanoa, että valtiollinen ruoka"kauppa" on kamalan karu vaihtoehto. Siellä
ruokakupongilla voi "ostaa" oman osuutensa ja esimerkiksi "cerdon" eli sian lihaa tarkoittavan kyltin alla on makkarapaloja. Muut hyllyt haukottelevat tyhjyyttään.

Kuuban hintataso on suhteellisen korkea, mutta tavallinen kuubalainen työskentelee hallituksen alaisena ja tienaa keskimäärin alle 20 euroa kuussa. Sen vuoksi moni vuokraa kodistaan huonetta turistille lisätienestin toivossa.

Ainoat onnekkaat, jotka Kuubassa voivat hyötyä kauppasaarron tulevista lisälievennyksistä tai jopa sen täydellisestä purkamisesta, ovatkin ne harvat yksityisyrittäjät, jotka voivat tehdä kauppaa naapurijättiläisen Yhdysvaltojen kanssa. Tosin kaikki riippuu siitä, miten Kuuban hallitus eli pienempi Raul ja isompi Fidel, asiat näkevät.

Turha kuitenkaan luulla, että kuubalaiset olisivat täysin onnettomia. Heillä on sikarit, rommit ja Karibia, josta puhaltaa muutoksen tuulet.