Kolmannen tilan taidetta kolmannella vuosituhannella

Kiasmassa tänään avautuvan ARS 01 -näyttelyn teemana on kolmas tila, joka syntyy kahden kulttuurin kohdatessa. Moni suurnäyttelyn 75 taiteilijasta on opiskellut, asunut ja työskennellyt muualla kuin synnyinmaassaan. Valtaosa heistä on syntynyt 1960- tai 70-luvulla.

Muista kulttuureista on lainattu suoraan moniin teoksiin.

Thaimaalainen Natee Utarit (s. 1970) maalaa teoksia, joiden pohjana ovat huomattavan englantilaisen 1800-luvun maisemamaalarin John Constablen työt.

Japanilaisaiheita näyttelyn taiteilijoista käyttävät ainakin meksikolainen Yishai Jusidman (s. 1963), chileläinen Carlos Arias (s. 1964), jolta on esillä muun muassa omakuva japanilaisena, sekä intialainen Anju Dodya (s. 1964).

Taidemaailman uudempien huippujen rinnalle näyttelyyn on saatu teos muun muassa Anish Kapoorilta (s. 1954), jonka töissä yhtyvät länsimaisen minimalistisen kuvanveiston ankara geometria ja rikkaat intialaiset värit ja rituaalit. Kiasmassa nähtävä intialaissyntyisen kuvanveistäjän teos vuodelta 1982 on nimeltään Valkoista hiekkaa, punaista hirssiä, monia kukkia.

Zairessa (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) vuonna 1948 syntyneen ja siellä työskentelevän Bodys IsekKingelezin maansa pääkaupungin pienoismalli sisältää niin afrikkalaisia kuin länsimaisiakin elementtejä. Kingelezin visio kotikaupungistaan, Projekti kolmannen vuosituhannen Kinshasasta on hilpeä.

Näyttelyn muita hupaisia teoksia ovat muun muassa meksikolaiskitschiä ja suomalaismuotoilua yhdistävä Franco Mondini-Ruizin (s. 1961) lasiesineinstallaatio Kiasman Eduskuntatalon puoleisessa ikkunassa sekä niin ikään yhdysvaltalaisen Liza Loun (s. 1969) lasihelmin kirjottu komero kodinhoitotuotteineen.

Palkatut asunnottomat seisovat ulkokuopassa

Joissakin teoksissa näkyy hyvinkin selkeä yhteiskunnallinen sanoma. Santiago Sierran (s. 1966) Kiasman ulkopuolelle kaivattamassa kuopassa seisovat taiteilijan palkkaamat asunnottomat.

Vuosi sitten Sierra palkkasi Pusanin kansainvälisen nykytaiteen festivaalin avajaisissa 68 ihmistä tukkimaan museon sisäänkäynnin. Kesäkuussa Venetsiassa Sierralta nähtiin kuvia ei-eurooppalaisista ihmisistä, joiden hiukset oli värjätty keltaisiksi.

Chileläisen Pablo Riveran (s. 1961) teos on kulunut polkupyörä, johon on ripustettu tyhjiä muovipulloja. Rivera on ostanut pyörän mieheltä, joka ajoi sillä dialyysihoitoon. Hoidon jälkeen mies pesi ja myi käytetyt dialyysipullot.

Kanadalainen Brian Jungen (s. 1970) ottaa Niken lenkkitossuista valmistetuilla "intiaaninaamioilla" kantaa niin vähemmistökansojen taiteen asemaan kuin markkinatalouteen.

"Minä olen Milica Tomic", sanoo jugoslavialainen Milica Tomic (s. 1960) videoteoksessaan yhä uudelleen ja yhä uusilla kielillä. Lauseen jälkeen naisen ihoon puhkeaa aina uusi haava. Muutoin taiteilijoita suoranaisesti taiteensa aiheena näyttelyssä on hyvin vähän. Omaa kuvaansa tai henkilöhistoriaansa sellaisenaan käyttävät hyvin harvat kokonaisuuteen valituista.

Ihmisiä kuumassa lähteessä

Valokuvataidetta ARS 01:ssä on, mutta suhteellisen vähän, koska kolmas tila syntyy, kun kieli omaksuu elementtejä toisesta kielestä. Valokuvissa teema näkyy pikemminkin aiheissa.

Norjalainen valokuvaaja Mette Tronvallille (s. 1965) kaksi matkaa Grönlantiin kesällä 1998 ja 1999 merkitsivät jyrkkää muutosta työskentelyolosuhteisiin ja taiteeseen. Hän löysi yhteyden paikallisiin ihmisiin kuumilta lähteiltä Grönlannin eteläisestä kärjestä. Kamerasta tuli keskustelun avaus ja paikallisten vapaa-ajanviettopaikasta ulkoilmastudio. Lähteet olivat eräänlainen välitila, paikka sekä kuvaajan että kuvattavien grönlantilaisten jokapäiväisen elämänpiirin ulkopuolella. Ne olivat tila, jossa kumpikin osapuoli saattoi kohdata tuntemattoman.

Suomalaisen Elina Brotheruksen (s. 1972) valokuvasarja Suites Francaises 2 kertoo yrityksestä oppia uusi kieli ja tutustua uuteen maahan ja kulttuuriin. Kuvissa esineet on merkattu ranskankielellä keltaisille muistilapuille.

Esko Männiköltä (s. 1959) on esillä muun muassa valokuvasarja, jossa nähdään ulkomaalaissyntyisiä ihmisiä supisuomalaisissa ympäristöissä.

Brotheruksen ja Männikön lisäksi näyttelyn muut suomalaistaiteilijat ovat Laura Horelli, Jukka Korkeila, Sanna Sarva, Seppo ja Markku Renvall sekä Kivi Sotamaa ja Markus Holmste'n.

Mukana on myös suomalais-saksalainen, Saksassa ikänsä asunut Matti Braun (s. 1968). Hänen lasikuituiset pyöreän pillerin malliset tuolinsa ovat kommentti suomalaiseen muotoiluun.

-Alun perin Ars-näyttelyt on perustettu esittelemään kansainvälistä nykytaidetta suomalaisille. Nyttemmin on tajuttu, että yhtä tärkeätä on näyttää yleisölle suomalaistaiteilijoita tässä kansainvälisessä ympäristössä, sanoo kuraattori Maaretta Jaukkuri.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat