Kollajan altaan vaikutuksista kiistellään Pudasjärvellä

Hallituksen eiliset linjaukset eivät tuoneet selkoa Kollajan tekoaltaan kohtaloon. Kollaja jäi kokonaan vaille mainintaa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa.

Kollajan allasta suunnitteleva Pohjolan Voima uskoo rakennuspäätöksen syntyvän pelkällä koskiensuojelulain muutoksella, kun taas vastustajat uskovat EU-tason päätökseen.

Kooltaan 46 neliökilometrin Kollajan allas tulisi Iijokeen Pudasjärven alueelle. Rakentamisen jälkeen nykyistä Iijokiuomaa jäisi vähemmälle vedelle, mutta Pohjolan Voiman mukaan kosket säilyisivät ja vettä riittäisi niin kaloille kuin veneillekin.

- Enemmän siellä virtaisi vettä kuin nykytilassa kuivina kesänä, toteaa toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja PVO-Vesivoima Oy:stä.

Altaan vastustajien mukaan joki kuivuisi pilalle. Parhaillaan yhtiö tekee alueelle ympäristöarviointia.

- Pohjolan Voima tekee tätä niin sanottoa yva-selvitystään ihan vain markkinoidakseen heille edullista ratkaisua poliitikoille, että koskiensuojelulaki saataisiin ensimmäisenä esteenä murrettua Kollajan rakentamisen tieltä, sanoo puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksestä.

Altaan vastustajien mukaan pelkkä koskiensuojelulain muutos ei riitä rakentamiseen, koska vaikutukset ulottuvat Natura-alueille. Birger Ylisaukko-oja kiistää Natura-vaikutukset.

- Kaksi Natura-aluetta rajataan kokonaan padoilla vaikutusalueen ulkopuolelle. Pudasjärven suistoon, joka on vaikutusalueella, suunnitellaan vedenvaihtelu, jotta siellä olevat kriittiset luontotyypit, lähinnä tulvaniityt voivat säilyä, Yli-Saukko-oja toteaa.

Eilen julkistetussa Suomen energiastatategiassa Kollajan rakentamista ei erikseen kielletä Vuotoksen tapaan.

- Tämmöiset luonnonsuojelulait on tehty pysyviksi, niitä ei voida lähteä muuttamaan kulloinkin voimassa olevien poliittisten voimasuhteiden mukaan, muistuttaa Pirkko-Liisa Luhta.

Lue myös:

    Uusimmat