Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

"Kolikoita kuin Roope Ankalla": Timo liimasi Joensuun kaupungintalon pienoismallin yli 50 000 kolikosta, paino ainakin 150 kiloa

0:39Numismaatikko liimasi Joensuun kaupungintalon pienoismallin kymmenistä tuhansista kolikoistaVideolta voit tutustua kolikkokaupungintalon yksityiskohtiin:
Julkaistu 27.03.2021 07:44
Toimittajan kuva

Keimo Lehtiniemi

keimo.lehtiniemi@mtv.fi

Eipä arvannut arkkitehti Eliel Saarinen vuonna 1911, että hänen piirtämänsä Joensuun kaupungintalo päällystetään 110 vuotta myöhemmin kolikoilla. Numismatiikan harrastaja Timo Ruotsalaisen rakennusurakka on viimeisiä kolikoita vaille valmis.

– Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelinen ja kauppaneuvos Kyösti Kakkonen liimaavat pääsiäisviikolla viimeiset kaksi kolikkoa ja sitten se olisi valmis, Ruotsalainen suunnittelee.

Sitä ennen Ruotsalaisen pytinkiin on liimattu 50 000–60 000 kolikkoa. Se on arvio, samoin paino.

– Eipä sitä ole vielä siirrelty. Painaa varmaan 150–200 kiloa.

Letkutorni haasteellisin

Suunnittelutyö alkoi tammikuussa ja kolikkojen liimaus heti perään. Työtunteja numismaatikko arvioi kuluneen yhdessä avustajan kanssa yhteensä noin 400. Kaupungintalon kolikkoversio on tehty pikkutarkasti Saarisen piirustuksia noudattaen.

– Kun sain pohjapiirustuksen käsiini, laskin, että talossa oli noin 110 kulmaa ja syvennystä. Siinä on joutunut monta kertaa etsimään sopivan kokoista kolikkoa kuhunkin kulmaan.

Joensuun kaupungintalo valmistui vuonna 1914. Saarinen aloitti piirtämisen 1911. Talossa oli siihen aikaan myös paloasema ja sen letkutorni olikin Ruotsalaiselle haasteellisin vaihe.

– Letkutornin kulmat supistuvat ja kapenevat kiilamaisesti. Siihen soveltui Suomen historian pienin kolikko, joka on pennin raha vuosilta 1921–1924, Ruotsalainen huokaa.

Kymmenpenninen piti halkaista

Kolikkoversio on ulkoapäin pikkutarkka kopio Saarisen kansallisromantiikkaa ja myöhäistä jugend -tyyliä huokuvasta talosta. Rakennuksesta löytyy myös kaarevia muotoja. Esimerkiksi ravintolan katto ja parvekkeet.

– Puolikaareva muoto ratkaistiin halkaisemalla kuparinen 10 penniä, joita valmistettiin vuosina 1911–1917. Se on suurin suomalainen kupariraha. Käytöstä poistetun rahan saa halkaista, Ruotsalainen huomauttaa numismatiikan etiikkaan nojaten.

Ruotsalainen on käyttänyt erilaisia rahoja tarkan suunnitelman mukaan. Kaikki taloon liimatut kolikot ovat Saarisen työtä kunnioittaen vuodelta 1911 tai sitä nuorempia. Enimmäkseen työhön on upotettu pennin, viiden pennin ja 10 pennin alumiinista ja kuparista sekä alumiini pronssista tehtyjä rahoja.

Seinissä, katoissa, ovissa ja ikkunoissa toistuu aina sama kolikkomalli.

– Esimerkiksi sisäpiha on tehty vuoden 1963 alumiinipronssisista ja alumiini 10-pennisistä. Katto puolestaan 1963 kuparisista ja sen jälkeisistä viisipennisestä. Talon alustassa ja reunoissa on käytetty vuosien 1940-50 kuparimarkkoja sekä kuparisia kymmenpennisiä 1920-1940, Ruotsalainen luettelee.

Lahjoituksia ämpärimitalla

Timo Ruotsalainen hurahti rahoihin ja erityisesti kolikoihin jo pikkupoikana. Nuorena hän tarkisti aina iltaisin äidin kioskin kassan ja etsi sieltä mielenkiintoisia vuosilukuja rahoista.

– Vuodesta 1963 harrastus on ollut vakavan sorttista. Se kestää tällä alalla monttuun asti.

Ruotsalainen saa kolikoita jatkuvasti lahjoituksina sekä liikkeistä että yksityishenkilöiltä. Muutama päivä sitten hän kävi hakemassa ämpärillisen Matkahuollosta. Kaupungintaloon hän arvioi saaneensa lahjoituksina 60-70 kiloa erilaisia rahoja.

Kysymykseen paljonko varastoissa on kolikoita mies vastaa huumorilla.

– On niitä yhtä paljon kuin Roope Ankalla.

Lahjaksi synttärikolikot

Liimauspaikalla on helppo todeta, että niitä jää kaupungintalon työmaalta vielä riittävästi. Niistä syntyy monta uutta luomusta entisten lisäksi. Uusin tuote ei tosin montaa kolikkoa kerralla imaise. Ideana on tehdä lahjaksi tarkoitettu kolikkokokoelma henkilön tai yrityksen syntymävuodelta.

– Vaihteluväli on aika laaja. Pienimmillään yhtenä vuotena on tehty vain yksi raha ja enimmillään 13 erilaista rahaa. Yleensä lahjan saajan syntymävuonna on lyöty puolenkymmentä rahaa, Ruotsalainen laskee.

Vuosina 1883, 1884, 1918 ja 1925 lyötiin vain yksi raha. Siirryttäessä markasta euroon vuosina 1999-2001 rahoja valmistettiin 13 vuosittain. Noina vuosina syntyneillä lahjakokoelma on näyttävin.

Lisää aiheesta:

Pohjanmaalaisen kommunistiperheen poika nousi tyhjästä miljonääriksi – sitten jättiläinen romahtiTurun linnaan puhallettiin jättimäisiä valaisinkupuja – "Haastaa niin fyysisesti kuin teknisestikin"64 000 euroa! Superharvinainen kolmen markan seteli myytiin ennätyshintaan Oulussa – "Hyvä, että seteli jää kotimaahan"Kolikoista tehdyt jättileijonat nousivat keskelle ostoskeskusta – tekijälle vyöryi kolikoita MTV:n uutisen jälkeen Timon Suomi 100 -projekti: Kaksimetrinen leijonapatsas kuorrutetaan puolella miljoonalla itsenäisyyden ajan kolikollaLöytyykö sinulta näitä aarteita? Sodan ajan seteliratkaisuja tehtiin kriisioloissa
Mitä ihmettä?RahaJoensuuHarrastuksetKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Mitä ihmettä?
  • ke19:25
    Matkailu

    Karl lähti kävelemään 27 vuotta sitten – maailma kohta kierretty: "Idea lähti huonosta vedosta"

  • ma15:56
    Thaimaa

    Kuolleeksi luultu nainen heräsi juuri ennen tuhkausta – omaiset sokissa

  • 21.11.17:50
    HUS

    Tiinan lapsi sai Husilta 28 identtistä kirjettä: "Mihinkäs ne soterahat menevät?"

  • 19.11.12:02
    Kotimaa

    Video: Kimaltava kappale ihmetyttää Helsingin taivaalla – tästä on kyse

  • 15.11.06:29
    Turvallisuus

    Erikoinen käänne Kristan juhlissa: Kynttiläkupit räjähtelivät rikki yksi toisensa jälkeen