Koko soten ulkoistaminen on noussut ilmiöksi

Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa eli sotensa ulkoistavien kuntien määrä on vahvassa kasvussa. Vuoden alussa sote-ulkoistuksen tekee neljä kuntaa, aikaisemmin sen on tehnyt viisi kuntaa. Yli kymmenen kuntaa harkitsee ulkoistamista. Näistä moni kilpailuttaa sote-sektorinsa jo tämän vuoden puolella.

Kunnissa pelätään tulevaa sote-lainsäädäntöä. Perustuu pelko tietoon tai mielikuviin, lähipalvelujen säilyttämiseksi ollaan valmiita tekemään mitä vain. Nyt menossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistusilmiö.

Kuortane, Alavus ja Ähtäri kilpailuttavat sote-sektorinsa talvella. Jos tarjous on riittävän hyvä, ulkoistus astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Vuositasolla kyse on 80 miljoonan euron kokoisesta hankinnasta. Hankinnan hinta on niin suuri, että se ylittää EU-kilpailutuksen rajan – eli tieto kilpailutuksesta on toimitettava EU:n tasolle.

Asian kuumuudesta kertoo jotain se, että esimerkiksi Alavudella kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että kilpailutukseen ei lähdettäisi. Valtuusto ei kuitenkaan suostunut moiseen ehdotukseen.

Vimpeli tahtoo kokonaisulkoistukseensa mukaan myös naapurit. Etelä-Pohjanmaalla usko sote-uudistukseen on heikoissa kantimissa, arvioi Vimpelin kunnanjohtaja Juhani Laasanen. Siksikin Vimpeli luottaa ennemmin yksityiseen yritykseen.

– Lokakuussa kunnanhallitus teki linjauksen, että esitämme Soinin ja Alajärven kunnille, että lähdettäisiin tähän ulkoilutukseen, sanoo kunnanjohtaja Laasanen.

Alajärvi ja Soini eivät ole vielä virallisesti vastanneet Vimpelille, mutta pöhinää on. Tosin epäröinti on voimakasta. Alueelta kuuluu muun muassa tällaisiä kysymyksiä: Kuka taho valvoo kunnan  puolelta, että tarjouskilpailussa luvatut asiat toteutuvat? Millainen organisaatio tarvitaan viranomaistoimintaan? Luovutaanko kunnan omasta itsemääräämisoikeudesta?

– Yksityistämisen myötä ajetaan kunnan oma palvelutuotanto alas. Entä, kun tulee seuraava kilpailutuskierros? Olet täysin heidän armoillaan, puhisee eräs nimettömänä pysyvä alueella vaikuttava viranomaislähde.

Jämsässä sairaala kuuma peruna

Tuoreimpana kilpailutuspäätöksen lähes koko sotesta teki Jämsän kaupunginvaltuusto maanantaina. Säilyykö sairaala, jos ei ulkoisteta, kysytään Jämsässä.

Kiire on kova. Kaupunginvaltuuston esityslistassa sanotaan suoraan, että ”Selvitystyön arvioidaan kestävän muutamia kuukausia. Jos vasta tämän jälkeen päätetään kilpailuttaa, Jämsän kaupunki ei ehdi allekirjoittaa sopimusta ulkoistamisesta ennen lain siirtymäkauden alkua".

Ja, että ”Uusia sopimuksia, jotka sitoisivat uutta sote-aluetta ei voi kuitenkaan enää solmia siirtymäkaudella, joka arviolta alkaa maalis-huhtikuussa 2015".

Esityksessä todetaan myös, että ulkoistaminen säilyttää sairaalan paikkakunnalla 10 + 5 vuotta. 

Ja että ”Sote-lakiluonnoksen mukaisten sote-alueiden aloittaessa toimintansa 1.1.2017, kaikki aluesairaalat lopettavat leikkaustoimintansa".

Ministeriössä ihmetellään esityslistan tekstiä.

– Tuo lause ei pidä paikkaansa. Suurin osa aluesairaaloista jatkaa toimintaa vuonna 2017 normaalilla tavalla. Perusteluteksti on tärkeää päätöksenteon näkökulmasta ja siksi olisi tärkeää, että teksi on oikein, kommentoi ministeriöstä lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Kymmenen vuoden sopimuksia

Pieksämäellä kilpailutusta epäröivät saivat aloitteella siirrettyä kilpailutuspäätöstä kuukaudella. Päätös tehdään kuitenkin tämän vuoden puolella. Mikäli ulkoistukseen lähdetään, se alkaisi näillä näkymin loppukeväästä 2015.

Sote-sektorin ulkoistus on selvitetty ainakin Evijärven, Lappajärven, Kauhavan, Pukkilan ja Merikarvian osalta. Pyhännällä selvitettiin sama vain terveyspalvelujen osalta.

– Yritys ei pystynyt sitoutumaan niihin taloudellisiin odotuksiin, joita kunnalla oli ja vetäytyi hankkeesta, sanoo Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen.

– Attendolta valmistui esiselvitys säästöpotentiaalista. Lähdimme säästöpotentiaalin perusteella itse toteuttamaan sote- palvelujen toiminnallista ja kustannustehostamista kuntayhtymässämme, kertoo Kauhavan kunnanjohtaja Harri Mattila.

Harkintavaiheessa ollaan lisäksi Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Innoittajana alueella toimii kymmenen vuoden sopimuksen Pihlajalinnan kanssa tehnyt Parkano, joka on jo tehnyt päätöksen asiasta. Hämeenkyrössä asiasta käytiin kuuma vääntö, mutta ulkoistusta ei aloitettu edes selvittämään. Myös Sysmässä harkitaan asiaa.

Vuoden alusta kokonaisulkoistuksen tekevät Rantasalmi, Parkano, Pyhtää ja Kärsämäki. Esimerkiksi Pyhtäällä ollaan luottavaisin mielin. Sopimus Attendon kanssa on solmittu vuoteen 2024 ja säästöksi on arvioitu noin 15 miljoonaa euroa. Palvelujen uskotaan parantuvan.

– Pyrimme integroimaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon palveluja. Meidän terveysasemalle on tulossa erikoissairaanhoidon palveluina neurologin, psykiatrin, fysiatrin ja geriatrin palveluja. Näin me saamme palveluja aikaisemmassa vaiheessa asiakkaille, sanoo johtava hoitaja Marjut Suvilaakso Pyhtään kunnasta.

Aikaisemmin tietä ovat auranneet Juupajoki, Tohmajärvi, Puolanka, Rääkkylä ja Mänttä-Vilppula.

Lue myös:

    Uusimmat