Koivisto ei kadu Viro-kantojaan

Presidentti Mauno Koivisto uskoo, että valtaosa suomalaisista ymmärtää täysin Suomen taannoisen pidättyvän linjan Viron uudelleen itsenäistymiseen. Lähtökohtana on ollut, että ei pyritä puuttumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat omille voimille ylivoimaisia, Koivisto kuvaa.

Tätä linjaa voi perustellusti pitää menestyksekkäänä, Koivisto sanoi TV1:n Ykkösaamussa.

Entinen kansanedustaja Jutta Zilliacus toivoi Aamulehden haastattelussa Koivistolta anteeksipyyntöä tämän kannanotoista Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991. Kirjailija Sofi Oksasenkin mielestä se olisi hieno diplomaattinen ele.

- Viro oli yksi niitä maita, jotka saivat itsenäisyytensä, kun Neuvostoliitto hajosi, eikä Virolla ollut siinä hajottamisessa mitään osuutta, eikä meillä, Koivisto sanoi.

Koivisto ei näe isompaa tarvetta enää penkoa suomettuneisuuden aikaa. Hän vierastaa koko suomettuneisuuden käsitettä.

- Sillä halutaan sanoa, että me olisimme pehmeällä politiikalla menettäneet jotakin, joka kovalla politiikalla olisi saavutettu.

Sinänsä Koivisto tunnistaa tämän ilmiön. Nyt suunta vain on vaihtunut, ja Suomessa on nyt nähtävillä eräänlaista pokkurointia lännen suuntaan.

- Silloinkin kun esimerkiksi Yhdysvallat tekee muutoksia, joita vastaan protestoidaan, niin aika pian se kuitenkin katoaa keskustelusta.

Kumartelun ja pyllistelyn sijaan olisi oltava arvokkuutta, vaikka oltaisiinkin eri mieltä, Koivisto opasti.

Nato-kanta ennallaan

Presidentti Koivisto ei näe mitään tarvetta Suomen Nato-jäsenyydelle. Me emme ole sillä tavalla uhattuna, että tarvittaisiin uusia ratkaisuja, hän perusteli.

Samoin presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet olisi järkevä pysyttää nykyisellään.

- Nykyinen tilanne on paras minun tuntemistani.

Koivisto pitäisi erikoisena, jos presidentille ei jäisi mitään tehtäviä, kun hänet nykyisin valitaan "näin suurella vaivalla" kaksivaiheisessa kansanvaalissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat