Kodin ja koulun yhteistyön pitäisi jatkua yläkoulussa

Vain vajaa puolet peruskoulujen ala- ja yläkouluista järjestää säännöllisesti oppilaan, huoltajien ja opettajan välisiä keskusteluja. Kodin ja koulun yhteistyö vähenee erityisesti yläkoulussa, jolloin yhteistyöntarve olisi erityisen suuri.

Professori Lasse Kannas Jyväskylän Yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta epäilee, että erilaisia vanhemmille tarkoitettuja tilaisuuksia järjestetään yläkoulussa alakouluja vähemmän. Hän korostaa, että tilanne pitäisi olla täysin pänvastainen, sillä murrosikä herättää vanhemmissa monia kysymyksiä, joita voitaisiin pohtia yhdessä opettajan kanssa.

Toisaalta vanhemmat saattavat kuvitella, että yläkoululainen on jo niin vanha, että hän pärjää koulussa ilman vanhempien ohjaustakin, sanoo Kannas. Hän korostaa sitä, että keskusteltavaa olisi vähintään yhtä paljon ylä- kuin alakoulussakin.

Kannas toivoo, että opettajat ja vanhemmat jaksaisivat pitää yhteyttä toisiinsa ja kehittää kouluyhteisöä yhdessä.

Tuoreen raportin mukaan valtaosa vanhemmista on valmiita auttamaan lapsiaan kouluongelmissa. Oppilaat kuitenkin arvioivat, etteivät vanhemmat tule kovin mielellään kouluun keskustelemaan opettajien kanssa.

Kannas sanoo, että koulun ja vanhempien välisen yhteistyön kynnys saattaa olla Suomessa korkeampi kuin monessa muussa maassa. Hän sanoo ymmärtävänsä myös sen, että vanhempien vapaa-aika on nykyään hyvin vähissä ja koululle meneminen rankan työpäivän jälkeen voi olla liian vaativaa.

Oppilaiden oireilu lisääntynyt

Nuoret oireilevat enemmän kuin 90-luvulla. Koulu ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka oireita aiheuttaa, sanoo professori Lasse Kannas. Oireilu kertoo Kannaksen mielestä nuoren arkielämän ongelmista yleisesti.

- Tämän päivän maailmassa nuoruutta ei ole niin helppo läpikäydä, kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Kannaksen mukaan toinen selitys tutkimustuloksille on se, että nuoret osaavat nykyään kertoa oireistaan paremmin kuin aiemmin.

Kannaksen mielestä raportin perusviesti on se, että koulumaailmassa on tapahtunut paljon positiivista 90-luvun jälkeen. Kehitys näkyy nimenomaan oppilas-opettaja -suhteissa. Oppilaat kokevat, että oikeudenmukaisuussääntöihin vaikuttamismahdollisuudet ja osallisuudentunne ovat lisääntyneet, sanoo Kannas.

Selvityksen teki Opetushallitus ja Jyväskylän Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

Lue myös:

    Uusimmat