KKO linjasi: Syytetyn ja äidin keskustelua saa käyttää todisteena, vaikka äiti kieltäytyi todistamasta oikeudessa

Rikoksesta syytetyn henkilön äidin tallennettuja keskusteluja saa käyttää todistusaineistona oikeudessa, vaikka äiti itse on kieltäytynyt todistamasta oikeusjutussa. Näin päätti korkein oikeus (KKO) tänään antamassaan ratkaisussa.

Ratkaisu liittyy petos- ja väärennysjuttuun, jota poliisi tutki syksyllä 2014. Käräjäoikeus tuomitsi pääepäillyn kolmesta rikoksesta, mutta hylkäsi parikymmentä muuta häntä vastaan nostettua syytettä.

Poliisi epäili tutkintavaiheessa äidin syyllistyneen törkeisiin rahanpesurikoksiin, jotka liittyivät hänen poikansa rikosepäilyihin. Helsingin käräjäoikeus myönsi poliisille äitiä koskevan telekuunteluluvan sekä luvan kuunnella pääepäillyn keskusteluja tutkintavankeudessa.

Yhden nauhoitetuista keskusteluista äiti kävi poikansa kanssa tämän ollessa tutkintavankeudessa. Kaksi muuta keskustelua käytiin puhelimitse. Niissä toisena osapuolena oli pojan tuttava.

Syyttäjä valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Hän toi uutena todistusaineistona esille nauhoilta puretut litteroinnit äidin käymistä keskusteluista ja nimesi äidin todistajaksi.

Äiti kieltäytyi todistamasta vedoten vaitiolo-oikeuteensa syytetyn läheisenä. Hovioikeus kielsi tämän perusteella myös äidin käymien keskustelujen käyttämisen todistusaineistona. Helmikuussa 2016 antamassaan tuomiossa hovioikeus päätyi antamaan pojalle saman tuomion kuin käräjäoikeuskin.

Korkein oikeus määräsi, että juttu on käsiteltävä uudelleen hovioikeudessa. KKO:n mukaan tallennettujen keskustelujen käyttö oikeudenkäynnissä ei loukkaa äidin oikeutta olla myötävaikuttamatta läheisensä syyllisyyden selvittämiseen. 

Lue myös:

    Uusimmat