KKO kumosi Anja Snellmanin ja HS:n tuomion

Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen ja kirjailija Anja Snellman saivat hovioikeudessa päiväsakkoja Helsingin Sanomissa vuonna 2000 julkaistusta Snellmanin kirjoituksesta.

Korkeimman oikeuden mukaan Helsingin Sanomissa vuonna 2000 julkaistu kirjailija Anja Snellmanin kirjoitus ei loukannut Veljesapu ry:n hallituksen jäsenen kunniaa.

KKO kumosi Snellmanin ja Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Janne Virkkusen hovioikeudessa aiemmin saaman sakkotuomion. KKO:n päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Alemmissa oikeusasteissa Snellman tuomittiin kunnianloukkauksesta 20 päiväsakkoon eli maksamaan 780 euroa. Virkkunen puolestaan sai painovapauden tuottamuksellisesta väärinkäyttämisestä 10 päiväsakkoa, josta tuli pulitettavaa 1270 euroa.

Snellmanin kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa joulukuun lopussa vuonna 2000. Sen otsikkona oli "Vastasyntyneen vuositarkastus".

Kirjoituksessa Snellman käsitteli laajasti ja kriittisesti kyseisen vuoden tapahtumia ja ilmiöitä. Siinä oli muun muassa pohdintaa saksalaisten ja suomalaisten SS-veteraanien kohtaamisesta Helsingissä sekä juutalaisten joukkotuhoamisesta.

Kiistaa asiayhteydestä irrotetusta virkkeestä

Tekstissä siteerattiin Veljesapu ry:n hallituksen jäsenen Kari Ruudun sanomaa toisesta yhteydestä. Ruudun kerrottiin sanoneen "Tätä sankaritekoa ei saa koskaan unohtaa". Ruutu tarkoitti tällä SS-joukkojen taistelua aasialaisia bolshevikkejä vastaan.

Vantaan käräjäoikeus ja sittemmin Helsingin hovioikeus katsoivat, että Snellmanin kirjoitus oli halventava vihjatessaan, että Veljesavun hallituksen jäsen (kirjoituksessa SS-miesten perinneyhdistyksen puheenjohtaja) Kari Ruutu suhtautuisi ihaillen tai ainakin hyväksyvästi juutalaisten joukkotuhoon.

Viittaus muodostui siitä, että edellä mainitut Ruudun sanat liitettiin juutalaisten joukkotuhoamisesta kertovan kappaleen yhteyteen.

Myös korkeimmassa oikeudessa katsottiin, että virke oli irrotettu asiayhteydestä. Lukija oli siis voinut ymmärtää lauseen niin, että Ruudun suhtautuminen joukkotuhontaan olisi ollut hyväksyvää.

Ratkaisun mukaan "kirjoitus ei kuitenkaan sisältänyt täsmällisiä väitteitä eikä antanut kuvaa harkituista kannanotoista" vaan kyse oli Snellmanin omista näkemyksistä yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin vuonna 2000.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat