KKO: Alibi korvauksiin kuvan ja nimen julkaisemista

KKO:n mielestä rikosjuttu ei yksittäistapauksena ollut yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että kuvan ja nimen olisi voinut julkaista ilman naisen lupaa. KKO antoi ennakkopäätöksensä tänään.

Rikosasiaa käsittelevässä Alibi-lehden artikkelissa oli käytetty kuvituksena toisessa lehdessä kahdeksan vuotta aiemmin muussa yhteydessä julkaistua valokuvaa, josta naisen tunnisti. Mukana oli myös lehtitekstiä, jossa oli naisen nimi.

Nainen vaati lehdeltä ja kustantajalta neljännesmiljoonan korvauksia henkisistä kärsimyksistä ja 30 000 markan korvauksia taloudellisesta menetyksistä, koska ei järkytyksen takia kyennyt hoitamaan arkipäivän toimiaan. Lehti kiisti kanteen ja totesi, että naista oli kutsuttu vain etunimellä ja hänen nimensä peitettiin kaikkialta muualta paitsi aiemmin julkaistun artikkelin tekstiosasta. Sinne nimi oli jäänyt vahingossa.

Jutussa käsiteltiin kahden miljoonan markan sosiaaliturvaetuuksien epäiltyä väärinkäyttöä. Espoon käräjäoikeus oli kolme vuotta sitten sitä mieltä, että artikkeli aiheutti naiselle huomattavaa henkistä kärsimystä.

Määräksi arvioitiin 80 000 markkaa ja järkytystilasta aiheutuneen taloudellisen vahingon määräksi arvioitiin vajaat 30 000 markkaa. Käräjäoikeus totesi, että naisen tunnisti valokuvasta ja nimestä. Lisäksi lehden sisällysluettelo ja otsikko syyllistivät käräjäoikeuden mielestä naisen.

Jutun asianosaiset valittivat hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus totesi vuonna 1999, että julkisessa oikeudenkäynnissä esitetyn syytteen uutisointi on oikeutettua siitä huolimatta, että se voi aiheuttaa kärsimystä uutisen tarkoittamalle henkilölle.

Hovioikeuden mielestä julkisessa oikeudenkäynnissä ilmi tulleiden seikkojen uutisoimista ei voi sellaisenaan pitää yksityiselämän loukkaamisena. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus ei pitänyt artikkelin otsikkoa tai tekstiosaa syyllistävänä tai loukkaavana ja hylkäsi kanteen.

Hovioikeuden mielestä rikosoikeudenkäynnissä käsiteltiin tekoja, joiden laajuus, yhteiskunnallinen merkitys ja vaikutukset eivät olleet vähäisiä. Artikkelin laatiminen niistä kuvineen ei hovioikeuden mielestä ollut naisen yksityisyyden loukkaamista.

Nainen sai korkeimmasta oikeudesta valitusluvan. KKO:n mielestä naisen kohdistunut rikosasia koski huomattavaa taloudellista etua. Sen sijaan kyse ei ollut niin merkittävästä yhteiskunnallisesta asiasta, että sitä koskevan artikkelin yhteydessä olisi ollut perusteita julkaista henkilöllisyyden paljastava kuva ja nimi ilman hänen lupaansa.

KKO:n mielestä lehti syyllistyi yksityiselämän loukkaamiseen. Korkein oikeus piti merkityksettömänä sitä, oliko naisen tunnistettavuus artikkelissa aiheutunut vahingosta painatuksen yhteydessä.

Artikkeli kuvituksineen oli saatettu julkisuuteen varmistumatta, ettei artikkeli paljasta naisen henkilöllisyyttä. KKO piti 20 000 markan summaa kohtuullisena korvauksena, sillä naisen kokema kärsimys ei aiheutunut kokonaan artikkelista vaan huomattava osa syntyi siitä, että hän oli käräjäoikeudessa syytettynä muun muassa törkeistä petoksista. KKO hylkäsi vaateen taloudellisen menetyksen korvaamisesta.

(STT)