Kiviniemi: EU:n kriisimaille ei tarjota avointa shekkiä

- No, ei todellakaan. Jos tuota lausetta ei olisi sinne laitettu, niin se viestihän olisi ollut, että ihan sama miten Euroopan käy. Että annetaan valtioiden kaatua ja pankkien kaatua. Ja antaa Euroopan ajautua lamaan. Todellakin tuolla lauseella tarkoitetaan sitä, että pohditaan niitä erilaisia vaihtoehtoja. Mutta ei tämä kyllä todellakaan tarkoita mitään avointa valtakirjaa, Kiviniemi sanoo.

Ennen kokousta Suomi suhtautui nihkeästi siihen, että kokouksen loppuasiakirjaan lisätään euroa koskeva julistus, koska sen pelättiin herättävän enemmän kysymyksiä kuin antavan vastauksia. Tekstiä muokattiin ja lyhennettiin kokouksen aikana.

Riittääkö tämä?

Brysselissä päättynyt EU-huippukokous oli peräti seitsemäs tänä vuonna. Kaikki kokoukset ovat keskittyneet vaikeaan taloustilanteeseen. Tämänkin kokouksen jälkeen seurataan jännityksellä markkinoiden reaktioita. Ennen kokousta luottoluokittaja Moody's varoitti Espanjan luottoluokituksen mahdollisesta laskemisesta ja tänään se laski Irlannin valtion luottojen riskiluokitusta.

- Kyllähän me teimme täällä isoja päätöksiä koskien nimenomaan pysyvää talouden kriisinhallintamekanismia. Ja kun katsoo kaikkia niitä päätöksiä, joita tänä vuonna on tehty, niin osaltaan niillä on pystytty tilannetta rauhoittamaan. Mutta nähtäväksi jää, riittävätkö nämä toimenpiteet. Mutta tottakai lähdetään siitä, että uusia päätöksiä ei tarvitsisi tehdä, Kiviniemi summaa.

Miten markkinat rauhoitetaan?

EU-johtajat ja asiantuntijat ovat hyvin eri linjoilla siitä, miten markkinat saadaan parhaiten rauhoitettua. Joidenkin mielestä markkinat rauhoittuisivat, jos euro-maat lisäisivät rahaa tilapäiseen puskurirahastoon, joka auttaa ongelmamaita saamaan lainaa järkevällä korolla. Toisten mielestä taas rahan lisääminen viestittäisi markkinoille, että lisää maita joutuu pian turvautumaan muiden apuun.

- Eihän tässä ole sellaista yhteistä näkemystä, että juuri nyt pitäisi tehdä jotain uutta. Jos sellainen olisi, niin kyllä varmasti silloin päätöksiä olisi tehty. Tämä kertoo siitä, että nyt on jo tehty paljon merkittäviä päätöksiä. Lähdetään siitä, että nämä osaltaan auttavat. Ja seuraavia ikään kuin askeleita on vaikea ennustaa ja vaikea ottaa. Jos tilanne tästä heikkenee, niin silloin on varmasti mietittynä se, että miten silloin toimitaan, Kivimiemi toteaa.

Avainsana: kilpailukyky

Tänä vuonna euromaat ovat keskittyneet akuutteihin kriiseihin, mutta ensi vuonna on pakko puuttua myös ongelmamaiden syviin, rakenteellisiin ongelmiin. EU-maat joutuvat käymään vakavaa ja vaikeaa keskustelua siitä, mitä edessä oleva jäsenmaiden syvempi talouden koordinaatio käytännössä tarkoittaa. Pohditaan esimerkiksi, voidaanko EU-tasolla puuttua yksittäisten maiden syviin ongelmiin kuten esimerkiksi Espanjan tarpeeseen tehdä eläkeuudistuksia ja työmarkkinareformia.

Nämä kysymykset liittyvät myös tarpeeseen etsiä yhdessä keinoja parantaa Euroopan kilpailukykyä. Kilpailukyvyn parantaminen on avain talouskasvuun, ja se vaikuttaa yhtä lailla maiden mahdollisuuksiin selvitä kuin valtionlainojen korkotaso tai budjettivajeen suuruus.

Huippukokouksessa puhuttiin jo paljon verotuksen koordinoimisesta.

- Kun kaikkien EU-maiden pitää tasapainottaa budjettivajettaan, niin on haitallista, jos sitten hirveästi kilpaillaan verotuksen avulla esimerkiksi yritysten sijainnista. Ja sitten on paljon veroja joiden käyttöönotto ei onnistu pelkästään yksittäisissä maissa kuten esimerkiksi pankkivero, Kiviniemi totesi.