Kiviniemi: Automaattinen rangaistus EU:n talouskurista lipsuville

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) toivoo EU:n pääsevän sopuun automaattisista rangaistuksista talouskurista lipsuville jäsenmaille.

- Ehkä on liioiteltua sanoa, että olemme saaneet yksityiskohtia myöten koko EU:n samalle asialle, mutta asia on vahvasti etenemässä. Pidän hyvin tärkeänä, että löydetään sanktiot jotka ovat mahdollisimman automaattiset ja joissa ei ole poliittista liikkumavaraa, Kiviniemi tavattuaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Berliinissä.

Kiviniemi sanoi odottavansa tuloksia jo seuraavassa EU-huippukokouksessa 16. syyskuuta. Talouspolitiikan uudistuksia valmistelee Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn vetämä työryhmä.

- Huippukokouksessa pitää tuloksia saada, Kiviniemi sanoi.

Kiviniemi korosti Suomen toivovan, ettei EU:n perussopimusta tarvitsisi avata, kun kurinpidosta sovitaan.

- Olisi tärkeää, ettei perussopimusta tarvitse avata. Tiedetään kuinka vaikeaa perussopimuksen muuttaminen on. Monissa maissa se vaatii kansanäänestystä.

Saksa kinastelee ydinvoimaluvista

Talousasiat olivat muutenkin vahvasti esillä Kiviniemen ja Merkelin tapaamisessa. Sekä Suomi että Saksa näyttävät selvinneen talousmyrskystä odotettua vähemmin vaurioin.

Molempien talouden veto perustuu vientiin, ja molempia odottavat isot ongelmat väestön ikääntymisen takia.

Saksan hallitus esitteli kesällä säästöpaketin, jonka tarkoituksena on säästää 80 miljardia euroa 2014 mennessä. Osa säästöpakettia on ydinvoimayhtiöille kaavailtu vuosittainen 2,3 miljardin euron vero.

Se olisi korvausta siitä, että Saksan ydinvoimaloiden käyttölupia pidennetään. Jatkoajan pituudesta kuitenkin kinastellaan yhä hallituksen sisällä.

Saksassa on nimittäin tehty keväällä 2000 kansleri Gerhard Schröderin johdolla päätös ajaa maan ydinvoimalat alas.

Jos Mari Kiviniemi olisi ollut pääministeri jo tuolloin, tuskin Suomessakaan olisi päätetty lisäydinvoiman rakentamisesta. Kiviniemi äänesti vuonna 2002 lisäydinvoimaa vastaan, mutta oli pääministerikautena alussa viime kesänä puskemassa läpi kahta uutta voimalaa.

- Suomi valitsi toisen tien kuin Saksa, kun meillä tehtiin vuonna 2002 päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisesta, Kiviniemi kuittasi.

(MTV3 - STT)

Katso Tapio Nurmisen juttu Berliinistä

Lue myös:

    Uusimmat