Kiusaaminen arkipäivää myös päiväkodissa: Syrjimistä, väkivaltaa, lahjontaa...

- Selvityksen keskeinen löydös on se, että kiusaamista tapahtuu jo alle kouluikäisten lasten parissa ja siihen olisi tärkeää päästä puuttumaan ennen kuin se on järjestelmällistä. Pienten lasten kohdalla on vaikea arvioida, kuinka tietoista kiusaaminen tai toisten lasten kaltoin kohtelu on. Siihen pitäisikin päästä puuttumaan ennen kuin se on tietoista ja systemaattista, sanoo hankkeen suunnittelija Laura Kirves Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

- Kiusaamisessahan on kyse vallan epätasapainosta ja siitä, että tiettyä lasta kohdellaan toistuvasti kaltoin. Aikuisten pitäisikin havainnoida hyvin tarkkaan lapsia ja sitä, onko kyse kahden tasavertaisen lapsen riidasta. Esimerkiksi lapset voivat riidellä siitä, miten leikin juoni etenee. Silloin ei toki ole kyse kiusaamisesta, vaan kiusaamisessa toista selkeästi alistetaan ja kohdellaan kaltoin.

Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa yleensä ryhmästä poissulkemisena ja leikkien ulkopuolelle jättämisenä. Kiusaaminen voi olla myös esimerkiksi fyysistä väkivaltaa, haukkumista, ilkeitä kommentteja ja juonittelua.

Selvityksessä paljastui myös yksi lahjontatapaus lasten välillä.

- Hankkeen aikana löysimme 5-vuotiaan pojan, joka toi rahaa kolmelle muulle pojalle. Nämä pojat pistivät rahat reppuunsa ja totesivat, että ”muista sitten huomennakin tuoda”, Kirves kertoo.

- Pohdimme pitkään, että oliko tässä kyse kiristämisestä eli kiristivätkö muut poikaa tuomaan rahaa, jotta hän pääsee leikkeihin mukaan. Siinä saattoi olla kyse myös siitä, että poika osti itselleen kavereita. Tämä kertoo siitä, että lapsille on kaiken a ja o, että he kuuluvat porukkaan ja ovat mukana siinä. Lapset saattavatkin keksiä erilaisia strategioita, miten päästä mukaan porukkaan. Tämä kyseinen poika oli keksinyt, että hän ostaa nämä ystävät rahalla.

Aikuisen asenne voi ylläpitää kiusaamista

Selvityksen tarkoituksena oli tutkia, tapahtuuko kiusaamista myös pienten lasten keskuudessa ja miten se ilmenee. Päiväkotien työntekijöille haluttiin näin antaa toimintamalleja, joilla kiusaamistilanteet voidaan ratkaista.

- Ei ole yksinkertaista toimintamallia, joka kävisi kaikkiin tilanteisiin, vaan ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. Uskomme, että ratkaisun avaimet löytyvät sieltä jokaisen päiväkodin sisältä. Kun päiväkodin henkilökunta on kiusaamisesta tietoinen ja myöntää sen, niin he voivat keskenään keskustella, miten siihen puututaan.

Kirves painottaa, että aikuisten tehtävänä on paitsi puuttua kiusaamiseen myös ennaltaehkäistä sitä. Aikuiset saattavat myös tiedostamattaan ylläpitää kiusaamista omilla asenteillaan.

- Aikuiset esimerkiksi hyväksyvät usein sen, että poikien leikkeihin voi kuulua jonkinnäköinen väkivalta eli nyrkit voivat heilua tai muksitaan. Kenenkään lapsen elämään ei kuitenkaan pitäisi kuulua väkivalta eikä aikuisten tulisi ylläpitää sellaisia asenteita, Kirves toteaa.

- Saatamme myös ajatella, että tyttöjen leikkiin kuuluu vain kaksi ja se mahdollistaa kolmannen lapsen poissulkemisen leikistä. Nämä asenteet pitäisi tiedostaa.

Päiväkodin työntekijöiden tulisi myös huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee ryhmäleikkeihin mukaan sekä ohjata näitä leikkejä. Lapsia tulee myös rohkaista kertomaan kiusaamis- ja konfliktitilanteista.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin hankkeessa haastateltiin kahdeksassa päiväkodissa 3-6-vuotiaita lapsia, vanhempia ja työntekijöitä.

Katso Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kallandin haastattelu