Kirkon jäsenmäärä vähentynyt

Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut edelleen. Kirkon väestötilastoista selviää, että viime vuoden lopussa kirkkoon kuului 83,1 prosenttia suomalaisista eli 4 366 255 henkeä.

Kirkon jäsenmäärä laski edellisvuodesta 13 256:lla. Vuonna 2004 kirkkoon kuuluvien osuus oli 83,6 prosenttia.

Kirkosta erosi viime vuonna 33 043 henkeä, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lähes yhtä sankoin joukoin kirkosta erottiin viimeksi lamavuonna 1992. Enemmistö eronneista on 20-39 -vuotiaita nuoria aikuisia.

Kirkko menetti suhteessa eniten jäseniä Helsingin, Espoon ja Tampereen hiippakuntien alueella. Suurista kaupungeista eniten eroaminen lisääntyi Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa.

Myös kirkkoon liittyneiden määrä nousi pari prosenttia edellisvuodesta 9556 henkeen. Suhteellisesti eniten liittyneiden määrä kasvoi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ja Oulussa.

Ennakkotietojen mukaan kirkon jäseniksi kastettiin viime vuonna 49443 lasta, joka on 85,7 prosenttia vuonna 2005 syntyneistä lapsista. Kirkon jäsenistä kuoli 41 066.

Merkityksettömyys yleisin syy

Dosentti Kati Niemelän tutkimuksen mukaan yleisin eron syy on se, että kirkolla ei henkilökohtaisesti koeta olevan riittävästi merkitystä.

- Kaiken kaikkiaan eroajista lähes kaksi kolmesta on sellaisia, joille kirkon uskolla ja opetuksilla ei ole omassa elämässä merkitystä. Erityisesti näiden osuus on suuri nuorten aikuisten keskuudessa, Niemelä sanoi tiistaina julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Silti eropäätös vaatii usein ulkoisen kimmokkeen kuten ärtymyksen kirkon kannanottoon. Enemmistöllä kirkosta eronneista nuorista aikuisista on kuitenkin myönteinen tai neutraali kuva kirkosta.

Tutkimuksesta selviää, että vastaavasti kirkosta eroaa myös voimakkaasti uskonnollisia ihmisiä. Heitä on noin kymmenesosa eronneista. He ovat saattaneet kokea, etteivät ole löytäneet paikkaansa kirkosta ja kaipaavat toisenlaista uskonnollista yhteisöä.

Niemelän tutkimus pohjautuu 500:n kirkosta eronneen kirjeeseen sekä tilastollisiin tutkimusaineistoihin. Taloudellisten syiden ja kirkollisveron merkitys eron syynä näyttää vähentyneen lamavuosista.

Odotuksissa ristiriitoja

Eronneiden kertomuksissa näkyvät myös ristiriidat, jotka liittyvät kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin. Monesti eron syynä on se, että kirkko koetaan liian suvaitsemattomaksi, konservatiiviseksi tai epätasa-arvoiseksi.

- Tämä joukko näkee, että tämmöisillä suvaitsemattomilla ja tuomitsevilla kannanotoillaan kirkko on unohtanut kristillisen uskon ytimen, joka on lähimmäisenrakkaus, Niemelä selventää.

Toisaalta niitäkin on, jotka katsovat kirkon olevan liian liberaali, salliva tai ajan henkeä myötäilevä.

Vanhemmilla ero vastalause

Etenkin vanhemmilla ihmisillä eroaminen liittyy usein henkilökohtaisiin pettymyksiin. Monesti ne koskevat kirkollisia toimituksia kuten omaisen siunaustilaisuutta. Henkilökohtaisen pettymyksen on kokenut noin joka viides kirkosta eronneista.

Niemelä kertoi, että pettyneelle ero kirkosta voi olla vaikea ja raskas.

- Moni korostaa eronneensa nimenomaan kirkosta ja paikallisseurakunnasta, ei Jumalasta ja omasta yhteydestä uskon asioihin.

Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä kasvaa

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän myönteinen kehitys jatkui viime vuonna. Kasvusuunta alkoi 1990-luvun alussa.

Kirkon jäsenmäärä oli viime vuoden päättyessä 60760. Lisäystä vuoteen 2004 tuli 315 henkilöä. Seurakuntiin liittyi uusia jäseniä yhteensä 912. Kirkosta eronneita oli 440, kastettuja 522 ja kuolleita 689. Merkittävän osan kirkkoon liittyneistä sai Helsingin seurakunta, jonka jäsenmäärä kasvoi 302 jäsenellä.

Karjalan hiippakunnan 11 seurakuntaan kuului 21900 jäsentä, Helsingin hiippakunnan kahdeksaan seurakuntaan kuului 31400 ja Oulun hiippakunnan viiteen seurakuntaan yli 7000 jäsentä. Lintulan luostarin sisaristossa oli 12 ja Valamon luostarin veljestössä kahdeksan jäsentä.

Suurin seurakunta oli edelleen Helsinki, johon kuului vuoden päättyessä 18796 jäsentä. Seuraavina olivat Joensuu 5716, Kuopio 4061, Tampere 2704 ja Turku 2608. Jäsenmäärältään pienin seurakunta oli Kiuruvesi, 565 jäsentä.

Ortodoksisen kirkkohallituksen sihteeri Harri Tajakka kertoo, että muutosluvut ovat pieniä, mutta ne ovat pitkän aikaa säilyneet myönteisinä. Maahanmuuttajat nostavat seurakuntiin liittyneiden lukua. Lisäksi seka-avioliitoissa lapsi kastetaan entistä useammin ortodoksisen kirkon jäseneksi. Sotavuosien jälkeen tämä suhde oli päinvastainen.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 21.02.2006)