Kirkkomurto selvisi dna-jäljestä

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaina iltapäivällä Uspenskin katedraalin varkausjuttujen puinti. Yhdelle romanialaismiehelle luettiin syyte kesäkuisesta törkeästä varkaudesta, jossa omaisuutta jäi kateisiin ainakin 280000 euron arvosta.

Elokuussa tapahtuneesta, yritykseksi jääneestä varkaudesta syytetään samaa miestä sekä kahta muuta romanialaista.

Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoi kesäkuisen ja elokuisen murron liittyvän yhteen. Juttu lähti purkautumaan, kun kolme miestä jäi elokuussa kiinni paikan päältä kahden jälkeen yöllä. Kaksi oli kirkossa sisällä, kolmas ulkopuolella.

- Jälkimmäinen teko selvisi ensin, syyttäjä totesi. - Aiemman murron tekijä paljastui dna:lla.

Molemmista murroista syytetty mies kiisti kesäkuisen murron, mutta myönsi 18. elokuuta tapahtuneen teon, tosin vain varkauden yrityksenä, ei törkeänä varkautena.

Toinen elokuussa kirkosta kiinni jäänyt myönsi syyllistyneensä varkauteen. Hänen mukaansa tarkoituksena oli viedä kirkosta rahalipas, jonka he olivat päivällä siellä huomanneet.

Kolmas mies - syyttäjän mukaan elokuussa kirkon ulkopuolella vartiossa ollut - sen sijaan kiisti teon. Hän sanoi olleensa paikalla sattumalta.

Syyttäjä vaatii kesäkuisesta murrosta syytetylle kolmen vuoden tuomiota ja kahdelle muulle runsaan vuoden vankeutta.

Vartija luuli ilkivallaksi

Uspenskin katedraali sijaitsee Helsingin Katajanokalla. Se on rakennettu 1862-1868. Katedraali on Länsi- ja Pohjois-Euroopan suurin ortodoksikirkko. Siellä käy vuosittain noin puoli miljoonaa vierailijaa.Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen on antanut nimensä katedraalille. Nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista.

Katedraalin arkkitehti oli kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon esikuvana on ollut Moskovan lähelle Kolomenskojeen 1500 -luvulla rakennettu kivikirkko. Lähteet: Wikipedia ja Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Ensimmäinen murto tapahtui kesäkuussa. Paikalle tullut vartija luuli rikottua ikkunaa ensin ilkivallaksi, mutta pian paljastui, että sisältä oli viety arvotavaraa. Syytteen mukaan mies oli rikkonut kirkon pohjoissivustalla olevan ikkunan ja hajottanut rautaputkella sisällä kaksi lasivitriiniä. Niistä oli viety Kozeltshanin Jumalan äiti -ikoni sekä kultaa, helmiä, timantteja ja muita jalokiviä.

Panssarilasisen vitriinin piti kestää murto.

Ikoni oli yksi ortodoksisen kirkon hengellisistä aarteista. Sitä pidetään ihmeitätekevänä ikonia, mikä tarkoittaa sitä, että useat rukoilijat olivat saaneet vastauksen rukouksiinsa. Ikoni ei ole kovin suuri, kooltaan noin 20 x 30 cm. Korut olivat vuosien mittaan kertyneet rukoilijoiden lahjoituksina.

Murtosaalista ei ole löytynyt.

Puhelimitse todistajana kuultu kirkon konservaattori piti koruille laskettua 250000 euron arvoa miniminä. - Kyse on arvokoruista, eikä rihkamasta, konservaattori totesi. Ikonin arvoksi on arvioitu 30000 euroa.

Syytetyltä vaaditaan 280000 euron korvauksia.

Kirkkoon oli murtauduttu 24 cm x 54 cm -kokoisesta ikkunasta. - Chilen kaivosonnettomuuden pelastuskapselin leveys on vain 52 senttiä eli määrätietoinen mies kyllä ikkunasta läpi pääsee, Hämäläinen totesi.

- Tekopaikalta löytyi kaksi jälkeä. Ikonin vitriinin lasissa oli veren kaltaista ainetta. Myös rautaputkessa oli ruskeaa, veren kaltaista ainetta. Näistä kyettiin osoittamaan dna ja syytetty on sitä kautta kytketty tekoon, syyttäjä Hämäläinen totesi.

- Identtisten kaksosten dna-tunnistetta ei voida erottaa toisistaan. Vastaaja on esitutkinnassa kertonut, että hänellä on kaksoisveli. Hän ei ole kyennyt kertomaan onko hän identtinen kaksoisveli. Syytetyn mukaan veli ei ole Suomessa käynyt ja vastaaja puolestaan on ollut Suomessa, Hämäläinen totesi.

Syytetyn asianajaja Mikko Helenius totesi, että syytetty ei osaa selittää miksi hänen dna:nsa oli kirkossa.

Samasta ikkunasta sisään

Toisessa tapauksessa yritettiin tunkeutua saman ikkunan kautta, mutta teko jäi yritykseksi, kun vartiointiliike ja poliisit ehtivät paikalle.Poliisin koirapartio löysi alttarin takaa kaksi syytettyä. Tuolla kertaa kirkosta ei anastettu mitään.

Kolmas mies oli ulkopuolella punainen reppu selässä ja rakennushanskat kädessä.

Toinen syytetty kertoi, että tarkoituksena oli anastaa kirkossa ollut rahalipas. - Ei muuta, avustaja totesi.

Kolmas mies kertoi tuntevansa molemmat murtautujista ja tulleensa Suomeen samaan aikaan toisen kanssa. Hän kertoo liikkuneensa Kalasataman leirillä miesten kanssa. Elokuisena murtoyönä hän ei kertomansa mukaan tiennyt tuttaviensa liikkeistä ja oli paikalla vain sattumalta.

Käräjäoikeus antaa jutussa kansliapäätöksen kahden viikon päästä.

Lue myös:

    Uusimmat